Elonmerkkejä

Joo, vielä mä hengitän. Mä jotenkin osaan ajottaa nää mun kirjottamiset niin, et periaatteessa vois höpistä vaikka ja mitä, mut ei vaan osaa muistaa mitä kaikkea voi ja eikä liion löydy mitään näytettävääkään.. Nojoo myönnän jo nyt et kirjotan taas sen takia et saisin ees jotain mielenrauhaa. Mun cossimoodi on ihan kauheeta vainoo pahimmillaan, menetän kohta uudestaan yöuneni kun aivot ei suostu lopettamaan ajatusta et hei suunnitteles nyt niit cossejas sinä. Eli jos se nyt hellittäs ku vähän puran tännekki, koska mua ei jaksa kukaan kuunnella muuten.

Iloisia uutisia, voin luvata etten kitise tuon enempää tässä postauksessa. Cosseja ajatellen mullahan menee vallan mainiosti. Ennen joulua alko nimittäin päivittäinen maratoonivääntö, et vähintään se tunti piti päivässä jatkaa cossia. Noh, lyhyesti sanottuna Squalo on jo melkein valmis, proppi pitäs vielä maalata, kuin myös raidat ja napit pistää paikoilleen niin sit voin sanoo olevani valmis sen suhteen. 4 päivän putkessa tuli suurin osa tehtyä, nyt näitä pienempiä juttuja edellä mainittujen lisäks, eli vikojen kirjailua jäi tälle joulun jälkeiselle ajalle. Deadline oliki joulu, koska sinä aikana kone sai painuu kaapin peränurkkaan.
Mitä nyt ite tuloksesta, niin hyvin tyytyväinen olen. Toki siihen mahtuu ihan kauheesti pikkumokia ja kohtia missä on menty siitä mistä aita on matalin, mut kokonaisuudessaan harvinaisen hyvä. Aluks isoin pelko oli, et mahtuuko koko takki päälle kun ekaa kertaa jäi kaavat...kauniisti sanottuna istuviksi. Toisaalta se on ihan hyvä et kerranki on jotain tyköistuvaa eikä lievästi isompaa mitä mun oikee koko olis. En nyt jaksanu ottaa siit minkäänlaisia välitilannekuvia tai muutakaan, luulen et sit vast shoottikuvina pistän näytille.

Huomenna alkaa sit seuraava maratooni vääntö, Gareki vuorossa siis. Vähän huolettaa miten mun motivaation laita on, koska Squaloo tehdessä keskittyminen herpaantu vähä liikaaki loppupäässä. Pitää vaan ruoskia se aikaseks jos ei muuta, haluun kerranki olla viimenen viikko ennen conia- ajan ilman suurempaa stressiä.

Mun kameran muisti on jo pitemmän aikaa trollannu mua ja ehin jo luulla ettei ne vähätkään kuvat mitä oon ottanu työskentelystä oo pysyny siinä, mut jes kyllä ne kaivamalla löyty. Eli vähän oon kuvia napsinu tosta mun Squalon miekka propista. Ekaa kertaa leikin puupahvilla ja ...ihan kivaa se on, paljo ihanampaa ku vaneri. Yllättävän helppookin, kuhan on tarpeeks terävät välineet.

Tossa se on jo siis tekonahalla päällystettynä. Kuvien ottamisen jälkeen oon vähän siistiny noita reunoja paremmilla saksilla, mut ei ne silti oo nii hyvät mitä haluaisin. No mut jos jotain niin nyt luulen välttyväni pahemmilta ongelmilta jatkossa ku tietää mitä ei saa tehä...(aina näin päin). Ja kyllä, teen pienemmät proppini aina tässä näppiksellä puolenyön aikaan, se on tosi järkevää. Viel toi kaipais maalipintaa, en vaan oo kehannu mennä sprayaamaan tonne ulos. Ehkä sit ku toi hirviötuuli lähtis pois.

Olen jo kovaa vauhtia tekemässä käytännön suunnitelmia Desun cosseja varten ja varmaan niihinkin pääsen vauhtiin sit heti Frostin jälkeen. Vähän jo täs vaihees spoilaan, et suunnitelmiin on tullu muutos ja sinne tuleeki sit yks ylimääränen alkuperäsestä suunnitelmasta poikkeava cossi <3.

Ja vielä tähän lopuksi voisin kai vähän mäkin mainostaa, et juu kyllä, liityimpä tonne WorldCosplay.netiin minäkin. >Klik klik< ..sen verran sanon, et oon vähän nirsompi sen suhteen mitä laitan tonne. Mut joo, ei kai täs muuta, ehkä mä viel päivitän ennen Frostia, tai sit en. Sen näkee sit.

Ulinaa, derppeilyä ja muuta mukavaa

Tämän postauksen olemassaolon syynä on puhtaasti armoton tylsyys ja tarve kirjottaa tänne jotain vieläkin turhempaa. Uskallankohan edes myöntää mitä mun cossirintamalla tapahtuu. Ihan hävettää kuinka musta tuli sit näitä teencossinivikallaviikollavalmiiksi- vääntäjiä, eiihh. Frostiin on vähän päälle kuukausi ENKÄ MINÄ OLE TEHNY EDES KAAVOJA. Oivoi mua pitäs läppästä ja kovaa. Nosiis ei mun tarvi periaateessa kun takit tehä, mut silti. Vittu kuukausi enkä oo ees päässy kunnolla alkuun. Uliuu aina mä vikisen tänne miten evoon niin pukujen kun aikataulun kanssa, annan tosi hyvän kuvan itestäni.....No ainaki todenmukasen koska mä olen Laiska paska isolla L.llä. En mä täysin toimeton oo ollu, Squalon housut on pientä maalailua vaille valmiit ja Garekin tota ihme korvaläppäotsapantajuttua oon....öm.....alotellu. Alotellu ja kohta alotan uudestaan jippii. Heti kun valvova silmä välttää niin Mouru menee ja tekee jotain tyhmää, näin siinä aina käy. Ajattelu ei vaan oo mun hommaa ja kaavat vaatii sellasta toimea ihan liikaa ilmeisesti.

Tänään kävin vähä shopphaamassa lisämatskua ja kengät, taino en mä maksanu ku yhen paidan ite mut anygays. Vielä pitäs jotku vyönsoljet käydä hakemassa (voiei taas) nii sit voin oikeesti sanoo et mulla on kaikki hankittuna. Budjetit on vähän paukkunu, koska minä vedin taas jonku hillittömän perfektionisti vaihteen päälle ja hankin maaleja Squalon miekkaa varten... Sitäkin oon yrittäny tehä mut se on vähä jääny koska olen niinkin laiska, etten jaksa puhistaa liimapurkin korkkia et sieltä sais sitä liimaa. Kyllä, niinkin säälittävä olen. Kyyyllä mä sen täs jokupäivä. Kaikkee pientä mä oon alotellu mut mitään en oo kunnolla saanu tehtyy loppuun. Huomenna nyt uus yritus Squalon takin kaavojen suunnittelun alottamisessa, oon vältelly sitä jo kuukauden. En jaksa yhyy, ei mun aivot toimi. 

Karvakangas on ihanaa, suosittelen sen käyttöä kaikille. Kukapa ei pitäisi siitä että pieniä (tai vähemmän pieniä) valkosia karvoja leijuu jokapaikassa. Ja kun cossien tekeminen tapahtuu 90% ajasta keittiönpöydällä niin todennäkösesti niitä menee eräiden aamueväisiin (ei mun koska olohuone). Pääsin siis tota huivihirviötä varten leikkimään ihanalla pehmeellä valkosella karvalla ja kaikesta kauhistelusta huolimatta en oo polttanu hermojani sen kanssa. Lukuunottamatta sitä et leikkasin turhia paloja, koska minä idiootti tein koko paskasta liian pienen. Yhen läpän onnistuin tekee ongelmitta, toinen meni sit taas päin hevoja koska en ajatellu karvansuuntaa ja ne sojottaa väärään suuntaan. Must tuntuu et cosplay on mulle kantapään kautta oppimista niinku joka kerta ku ees kosken mihinkään matskuihin. Jos jokin voi mennä pieleen se kans menee. 

Aina ku kirjotan tänne, musta tuntuu et mulla menee aina pointti ohi mun tekstissä. Pää tyhjenee heti sillä millisekunilla mitä naputan näppäimistöö. Millonkohan mä saisin oikeeta kuvamateriaalia tänne, on suuri mysteeri. Ehkä sit ku mä teen jotain. Ja helvetti jäätyy. Nyt mä olen ehtiny kirjottaa jo ihan kivasti siitä kuinka evo mä olen enkä sitä mitä mun OIKEESTI piti kirjottaa, olet ihana ominaisuus, oi sinä ailahtelevaisuus. Niiiin, ihan näin näitä pimeitä syys...eiku joulunodotuspäiviä (mikä joulu, ei tuol oo lunta) piristäen aattelin pistää tänne jotain tosi turhaa herpderp & random materiaalia menneiltä coneilta, siis näitä ihanaakin ihanampia naamailuja mitä kaikki varmasti haluaa nähdä. Emmä tiiä miks mut ehkä mä tahon myös alitajuntaisesti rankaista itteeni ja nolata itteni totaalisesti, koska minä jos kuka osaan pilata kuvia mun naamallani. Kunnia näistä menee Biffelle ku se osaa kuvata mun syvimmän olemukseni niin taiteellisesti. VIELÄ EHTII KÄÄNTYÄ POIS..

Yhdennäköisyys on valtava

Tolta mä kuulemma näytän ku mietin

Puhistan paskaa kengistä ja yhen oli pakko kuvata tää prosessi

Miten ei tehdä eeppinen pose

Lisää eeppisiä poseja

Nää seuraavat on jotain niin kaunista et .............

Se nauraa

Se nauraa lisää 

Ja lisää

Sit se kasvatti viikset

Sit se rupes leikkii koiraa

AND OUT OF NOWHERE, PAHAMAINEINEN KOIRANPENTUILME!

...............Nyt kaikki toivoo ettei ois koskaan nähnytkään tätä postausta ja saa painajaisia siitä kuinka kaunis naamani on kärventyny muistiin ikuisiksi ajoiksi. AHAHA. Olen julma ja tosi tyhmä (ja uskomattoman hirvee huomiohuora?). Toivon ettei kukaan saanu nyt mitään naamapalmuilun yliannostusta niinku minä sain (ja hysteeriset naurut) mut eiköhän tää joskus harmaassa tulevaisuudessa painu unholaan. 

Oikeesti jotain näkemisen arvosta toivottavasti tulee, ilman kitinöitä. Jos ei niin voidaan todeta että mä kuolin katumuksesta ja häpeästä. Voi luoja.

Hitaasti mutta varmasti

Ainakin mä toivon että varmasti. Valon vähäisyys on selkeesti vaikuttanu paljon omaan energiatasoon ja viimeaikoina minkään aikaansaaminen tuntuu olevan ison työn takana. Cosplayn saralla oon ollu kyllä helevetin laiska, vaikka oon nyt puolväkisin yrittäny edistyä ihan sen takia, ettei mee taas vikoilla viikoilla siihen hirveeseen paniikkivääntöön. Frostbiteen on vain 2kk aikaa ja mun ekaa kertaa pitäs saada 2 asua kerralla yhteen coniin väännettyä. Aargh. Mut joo vois vähän tarkemmin kai kirjottaa siitä kun oon ollu vähän hiljanen tällä blogipuolella.

Ekana ois siis lauantaille tarkotus tehä tosiaan tuo Rebornin Squalo. Siihen on melkeen kaikki matskut jo luojankiitos hankittuna ja nyt on sit sitä kasaamista. Toisin kuin monet muut, en käytä tohon tekonahkaa vaan teen ihan perus puuvillakankaasta. Joskus vuosia sitte hankin mustat pillifarkut että modaisin niistä ekan cossin housut, mut näin ei tapahtunu ja otin ne sit hyötykäyttöön tässä. En ois muutenkaan ehkä osannu tehä niitä istuviks jos oisin alottanu tyhjästä, kun noi on tollasset tosi ...kollaasimaiset et huh huh. Odotan kauhulla takin kaavottamista. Leikkelin siis mun farkuista palat mitkä korvaan noilla vaaleilla osilla ja oon siinä vaihees mis ne palat pitäs yhistää ja ommella. Tää kaikki on tapahtunu etanavauhtia, koska mun aivot on taas jossain enkä osaa ajatella loogisesti.

Tosiaan takki on sit kokonaan alottamatta. Proppeja just tässä tällä viikolla alotin, multa on jääny kivasti koulusta tota 3mm paksusta puupahvia pari suikaletta jäljelle niin niistä saa ton miekan väännettyä. Vähän mä evoon ja tänään leikkelin niitä paloja, mahtaakohan siitä tulla minkään näköstä ku mulle näyttää suoran viivan aikaansaaminen olevan ihan mahotonta. Jos jotain oon näit pukuja tehdessä huomannu on se, ettei mikään oikeen tunnu toimivan sujuvasti ja kivuttomasti. Hmm, ehkä se tästä. Mitä tulee sit peruukkiin ja piilareihin, niin niitä olen jo vähän testaillu. Piilarit on koomisesti isontavat, mut ei ne niin kauheesti häiritse. Ostin Candylens.comista siis harmaat Dolly eyet ja juuri kuin halusin, niin ne näyttää silmissä taittuvan siniseen. Suosittelen muuten tota sivua piilareiden hankintaan, hintataso on suhteellisen alhainen, suurinta osaa linsseistä saa vahvuuksilla joissan tapauksissa jopa jonnekki -10 (eikai kukaa niiin sokee oo..) kuin myös ilman ja ne näkyy tosi selvästi myös hyvin tummissa silmissä. Kertakaikkiaan mahtavat, tosin niiden vesipitosuus on aika alhanen niin silmät kuivuu kokoaika ja se on masokista touhuu pitää niit pitkät conipäivät silmissä ilman silmätippoja (liikaa tästä kokemusta).

Suttunen vessakuva on sitä itseään

Peruukki on kyllä aivan ihana, niin kauan kun siihen ei koske. Jösses ei kestä ku sekuntti, kun se on jo kunnolla takkuuntunu. Poltan päreeni sen kanssa varmaan vähän liianki kanssa ja ei menny kauaa kun pidin sitä päässä, niin hittovie siinä tulee kuumaki. Kuvasta poiketen sävy on selkeesti harmaa ja näytän vanhalta siinä, mut oi ihanaata. Voi miksi pitkät karvat takkuuntuu. Noh, enhän minä niitä kampaile sitte ite conissa, vaan saan oman assistenttini sinne harjailemaan niitä pitkin conipäivää, ahaha. Nauroin tässä sitäkin kuinka siniset silmät ei oikeen sovi mulle, näytän liian....kiltiltä? Joo. Ehkä mä saan vielä kunnon kuvia jossain vaiheessa aikaseksi, nyt on kamera ollu jo monta viikkoa tavaravuorien alla niin sinne se sit helposti unohtuuki. Katotaan josko saan jotain valmista näytille seuraavaan postaukseen.

Virallisten värien puuttumisen takia kokeilin ite väritellä ja tällä mennään asussa 

Sitten siihen sunnuntain asuun, eli Karnevalin Garekiin. Tää on vielä raaemmassa muodossa, en oo ees kankaita käyny, karvaa lukuunottamatta, metästämässä missään. Ainoostaan noi goggelssit ja peruukki on hankittuna. Peruukin kanssa kävi niin ihanasti, ettei se oikeen matsannu sen kuvan kanssa ja sain paljon pitemmän mitä halusin.

 

Tää on melkee identtinen sen kanssa mitä oikeesti sain.

Joo se siis tarkotti sitä et piti ekaa kertaa ikinä rueta kunnolla kynimään peruukkia. Vähän kauhistutti, mut näin jälkikäteen olihan se ihan hauskaa. Meil on ennestään hyviä leikkailuun tarkotettuja välineitäki. En täysin varma ollu mitä hittoa olin tekemässä vaan leikkelin menemään ja jossain vaiheessa innostuin käyttämään vain kunnon saksia enkä ohennussaksia. Melkeen koko peruukki meni niillä ja hitusen kaduttaa kun siel on vähän...kökköjä liian lyhyitä kohtia sen takia ahaha. Ei se mitään, ei ne niin selkeesti näy. Aikaa meni yhteensä jotain 5 tuntia 3 päivän aikana ja peruukista tuli mun ehoton suosikkini.

Noi piilarit oikeesti pelottaa mua...

Että tollasta. Pitäs nyt oikeesti edetä näis jutuis, vaikka sitte hampaat irvellä. Mourua vaivaa kaamosmasennus. Ensviikolla saan lisää rahaa niin pääsen hankkii niitä kankaita ja ehkä siitäkin sais sitä intoo. We'll see. On muuten meijän eka talvicon, joten odotan kauhunsekaisella innolla mitä meijän masokisticonista tulee kun siihen lisätään lunta ja pakkasta...

Byakuran photoshoot

Jepaa. Tosiaan vois näin heti alkuun sanoo etten oo aikomas kirjottaa mitään Traconista, kun oikeestaan kaikki mitä mulla on siit sanottavana löytyy tästä jo enkä mä kehtaa mitään kuvia tänne laittaa, tiivistettynä meininki oli sen verran herpderp et kuvatki on sitä maata. Meijän oli tarkotus photoshootata meijän Pandora ryhmä tässä syyskuun aikana, mut eipä oo siihen irronnu mitään hyvää ajotusta säiden ollessa mitä olivat ja intoki vähän kuoli, niin sitä vastoin viime keskiviikkona kävin Helsingissä ja shootattiin Biffen kanssa meikäläisen Byakuran uudestaan.

Ensimmäinen conin ulkopuolinen shootti kyseessä ja valtavan hauskaa se oli.

Mitä nyt tulevista jutuista on sanottavaa, nii riippuen miten hommat sujuu ois varmaan lisää shootteja luvassa, kuin myös raportointia talvidesun asujen edistymisestä.

Katse tulevaan: Vuosi 2012

Ennenkun sanon mitään Traconista, niin aattelin sit nyt suoraan päästää ensvuoden cossisuunnitelmat valloilleen. Ehkä pikkasen kunnianhimosempaa menoo luvassa ja jos nyt pitäs tiivistää ne yhteen lauseeseen, niin itelle tulee heti mieleen "Mitä vittua sä mouru ajattelet?". Siis mähän en nimenomaan ajattele, siinäpähän sitten kärsin ja itken taas omaa hulluuttani ja sitä kun inspiraatio on julma asia.

Tällä hetkellä suunnitelmissa on ensvuodelle kokonaisuudessaan 5-6 cossia, ihan jaksamisen/rahan/ajan mukaan, enkä nyt vielä erityisemmin rajota niille mitään tapahtumakohtasia deadlinejä vaan teen tosiaan omaan tahtiini. En siis monistakaan osaa sanoo minne tulevat, eli eivät oo missään sen kummemmassa järkässä. Tietysti täytyy ottaa huomioon, että ei varmaan vielä kertaakaan oo tässä vaiheessa tehdyt suunnitelmat pysyneet ihan sinne ens kesään asti samanlaisena. Kellä nyt meniskään. Ja tässä vaiheessa inisen kuinka niin vihaan kunnon reffien löytämistä, jumankauta miksi piileskelette tai ette ole olemassa.

Gareki - Karneval

Jepajee, oon heti sen jälkeen ku löysin Karnevalin himoinnu Garekin cossaamista, sillä taas on sellanen tekijä kenen vaate desingnit on aivan uskomattomia ja tietysti nyt hahmokin iskee (miten mahtaa mulla eläytyminen onnistua onki sit ihan asia erikseen.......mä en osaa olla kyrsiintyneen näköne sitte millää heh heh). Ja juuri nimenomaan tämä ah niin ihana talviversio <3 Jumaloin tuota takkia. Varmaan sit taas täs vaihees voinee arvata minne tää on tulossa, eli siis talvidesuun aka Desucon Frostbiteen olis tekeillä. Ehdin varmasti hermostua tän kanssa tuhansia kertoja kaiken karvan ja vuoraamisen kanssa. Ja mikä parasta, tästä ei löydy siis yhen yhtäkään värillistä versiota yhtään mistään, muutakun eräs fanituotehirvitys, mikä on siis kyllä sangen kamala. Toisaalta se valinnanvapaus värien kanssa on varmaan aika vapauttavaa, tähtään näillä näkymin tohon noiden välimaastoon ja jos ei kangaskaupat tue mua tässä, niin vedän puhtaammin tolla mustavalkosella linjalla.

Superbi Squalo - Katekyo Hitman Reborn

Pistetään sit heti perään talvidesun toinen cossi eli Squalon future arc versio. Ihan vaan ton takin takia tämän pistin etusijalle, muuten olisin jättäny tän sinne loppupäähän niihin cosseihin, mitkä teen aikaisemmin mainittujen kriteerien mukaan. Ei noista muista oo kovin talvicosseiksi. Squaloki oli sellanen tapaus, et melkeen heti sytty mulla into sen cossaamiseen ku se sarjassa ilmesty. Future arcin desing sit taas viel parans tätä intoa. Squalo on kans ollu vähän tällänen teenkövaien cossi, mut helvetti pitäähän siis munkin kokea edes kerran pitkän peruukin pitämisen tuska (muuten vaan ihan hirvee kilometrilettifetissi). Selkeesti mä oon jo ennakoinu, et mua tulee vituttaa siellä conissa ku vedän niin ilosia ja pirteitä hahmoja, no ainaki saan ihan vapaasti kettuilla ja pysyä samalla hahmossa.

Celty Sturluson - Durarara!

Tässä vaiheessa kaikuu kaikkien mut tuntevien huulilla "mitä hittoa, nainen?!". Kyllä, tällänen aivohalvaus muhun iski ja teen ihka ensimmäisen naiscossini....En sitte mitään vähemmän tiukkaa ja nahkaisempaa löytyny (sitä nahkaa nyt sit taas löytyy vähän joka cossista, angst). No yks iso syy et jes ei tarvi näyttää naamaa. Ja Celty nyt on niit harvoja naishahmoja joista oikeesti pidän ja pystyn edes jollain oudolla tasolla samaistumaan. Mistä mä ajattelin muodot hankkia onki sit taas projekti. Voin ennustaa jo nyt et tästä tulee tuskasin cossi pitää niskassa ja luulen et pistämällä tän Traconiin lievennän ainaki sen lämpötilaongelman vähä pienemmäksi. Mikäli mulla siis on tarpeeks itsevarmuutta lähtee jollain nahkaunelmalla liikenteeseen. Jostain pitää alottaa.....

Hotaru - Samurai Deeper Kyo

Aah, taas SDK cossi voi kyllä. Olis täysin luonnotonta ja absurdia jos Hotaru ei olis jossain vaihees mukana mun suunnitelmissa, yks lempihahmojani koskaan ikinä ja ei vois muulta hahmolta paremmin sopivaa luonnetta kyllä löytää. Mä saan olla tasan niin tyhmä kuin olen. Jes. Ihan alunalkujaan vähän kammosin Hotarun tekemistä, koska nää SDKn hahmojen värit ei oikeesti oo mitkään maailman parhaat, mut näin ajan kanssa oon jo oppinu sietää niitä. Pitäähän sitä myös vielä ainaki sen kerran tehä jotain samurai meininkiä, vaikka noita kenkiä en kyllä hitossa tee oikein, sen voin sanoa jo nyt. En taho tappaa jalkojani kun ei oo tollasta törkeen hyvää tasapainoa. Deal with it. Toki sit tämä iänikuinen "SDK kaipaa lisää rakkautta" hoilotukseni soi tässä taustalla. Jos saisin ton yhen vielä manattua tekeen Shinrein niin hohohoo.

Sanada Yukimura - Sengoku Basara

Nyt jos koskaan voi kyseenalaistaa sen mun järkeni. Oikeesti, mitä helvettiä mä ajattelin kun noukin tän mun suunnitelmiin. Tainoh, ei sitä siltikään löydy tarpeeksi että katuisin tai haluaisin tätä ottaa poiskaan, suorastaan tää on se mun ensvuoden kohokohta ja minkä tahdon tehä kaikista eniten (helvetti mikä huomiohuora ahahaha). Tässä vaiheessa rupeaa sitten miettimään, et onks sitä nyt oikeesti ees tarpeeks hyvässä kunnossa et jotain tällästä uskaltaa lähtee hyvällä pokalla tekemään. No en oo en, mut sinne päin ollaan menossa. Kyl mä pistän kaikkeni ja yritän saada ees vähän parempaan kondikseen itteeni, vaik lähtöpiste ei oo niin paha etten tätä silti vetäis vaik feilaisin niin totaalisesti mun kuntoiluyrityksessä. Sain nyt sentään sit ihan oikeesti sen tekosyyn nostaa perseeni tästä koneelta ainaki kerran päivässä, sitä on kaivattu. Onhan toi vyöjuttuki aivan hillitön pelastus pahimmilta makkaroilta, mut toivotaan ettei niit oo, ei saa manata. Ja jos se nyt ei oo tarpeeks tuskaa, niin jälleen saa nauttia tekonahan maailmasta, ihanaa. Bindeistä sit puhumattakaan....... Pistin nyt reffiksi ton nopeesti kaivetun animeversion, mutta tosiaan siinä peliversiossa on enemmän yksityiskohtaa ja muuta kivaa, niin niiden pohjalta mä enemmän lähen tekemään. Se vaan et mun uskottavuus tuntuu kituvan vielä enemmän jos mä pistän niitä pelireffejä tähän, itken nyt jo vähän verta äää. Pistän kyllä ihan kaikkeni peliin ja jos käy hyvin, mä meinaan jopa harkita jotain vähän isompaakin Yukimuran varalle, we'll see.

Amaimon - Ao no Exorcist

Hell yeah, Ao cossi. Mä tiesin jo ekojen jaksojen aikana et kuitenki innostun tästä cossaamaan ja näin kävi. Oli eri asia päättää kuka joutuu uhriks ja Amaimon nyt inspaa kaikista eniten. Vähän kyllä taas miettii et mitenkä menee säätämiseks, mut siin on niin paljon tollassia kivoja yksityiskohtia etten voi olla inspiroitumatta. Toki sit tämäkin et saan taas syyn hankkia värillisen peruukin, ku oon tähän mennessä harrastanu tollasta neutraalia linjaa. En tiiä nyt ihan satavarmasti kykenenkö tätä ees tekemään noiden muiden rinnalla, mut kuuluu kyl näihin eniten inspaaviin.

Tossa tosiaan siis tällänen ensiesittely, oisin periaatteessa voinu myös näitä listalta tippuneita ja varasijalla olevia, mut ehkä sit vasta jos vaihtoja tapahtuu. Kyllä tohon listaan paljon tekemistä mahtuu ja kokoajan vedetään enemmän ja enemmän vaan rohkeemmin. Onneks tässä on (vaan) parin kuukauden tauko ku tarvii näitä sen kummemmin miettii, tänä vuonna vielä ois tarkotus tossa ensviikolla photoshootata noi meidän Pandora Hearts cossit ja syksymmällä ehkä uusiokäyttöön sitten CosplayGaalassa. Mitä tohon Traconin raporttiin, niin siitä varmaan tulee tosi kitukasvunen joten siltä ei kannata odottaa mitään XDD.

Yes, it's coming

It totally is coming. Elellään siis jälleen conin ennakkopaniikkeja, jotain 1½ vuorokauden päästä ollaanki jo melkeen Tampereella matkalla Traconiin, mitä ei nyt jostain syystä osaa yhtään kuvitella todeksi. Ulkona on pimeetä jo ennen yheksää ja tää onki eka pidempi coni minne mennään syksyllä/"pimeellä kaudella". Ei siinä mitään, vaikka tietty pimeen nopeemmin tulemine vaikuttaa mielentilaan aika kivasti.

Nyt ekaa kertaa tänävuonna voin sanoa, ettei stressaamista ja panikointia itse asun valmistamisen kohdalla tarvi näin viimehetkinä sietää. Sain tosiaan Gilin valmiiks tossa pari päivää sitte ja taitaaki olla eka asu mihin ihan oikeesti olen todella tyytyväinen. Kohottaa kivasti mielialaa, ettei ihan paska oo tässä hommassa, niin jaksaa tulevaisuudessaki sitten vieläki enemmän paneutua. En saanu viimeviikon aikana kylläkään valmiiks, kun tuli niitä hitaampia päiviä millon ei edenny ollenkaan ja Gilissä tuntui riittävän tekemistä enemmän kun osas kuvitella. Se oli tajuttoman työläs, ei vaikea, mutta ommeltavaa riitti ihan kyllästymisee asti. Sain ainaki hetkeks tarpeekseni kanttinauhasta ja napeista, that's for sure. Periaatteessa Gil ei oikeestaan oo valmis vieläkään, jos siis ihan perfektionistiks heittäydytään ..Millon mä tekisin asuni loppuun asti reffien mukaan, ahaha, aina jossain lipsuu että mennään noin eikä justiin.. Hanskoista siis ne kivat yksityiskohdat puuttuu ja hihoissakin tais olla jotain extraa, kuin myös kengänpohjat on harmaat. Mut ei niistä nyt välitetä, jookos?

Hehhee, mitään WIP kuvia ei taaskaan ole tarjota ku mä aina unohan sen kameran olemassaolon ku oikeen paneutuu tohon tekemiseen. Enkä mä nyt oikeen tässä vaihees mitään kuvia taho ottaa, sitte conin ja photoshoottien puolesta niitä pistän. Mulla on suhteellisen korkeet odotukset Traconista, niin ohjelman kun hengailun puolesta, saatiin kaikki siis cossit valmiiks niin ryhmäcossi on siinä mielessä ainaki onnistunu <3. Muutenki välttää kaikelta muulta maholliselta vittumaisuudelta, kun pitää samaa cossia koko viikonlopun, kassit kevenee ja samalla mieli. Ainaki toivon niin. Lauantaina saavutaan sinne jotain n11.00-11.30 aikoihin, päivän ainoona ohjelmana ois proppiluento ja Takahashin nimmaritilaisuuteen osallistuminen, muuten sit varmasti hengataan siellä ja toivon mukaan on sellanen keli, että ulkona/nurmella sais hillua suurimman osan ajasta. Toki sitten yöllä on toi Inside the cosplayer's studio ja sitä varten mun cossini todennäkösesti muuttuu Mustache!Gilbertiksi ...kuullostaa sairaan uhkaavalta ja järkyttävältä, eli siis viikset naamaan. Kyllä, juuri näin. Ellei sit mun pokka pedä. Ei pedä, mä yritän luvata sen.

Ohm, sunnuntai meneeki sit suurinpiirtein samoissa meiningeissä, peruukkiluento on se ainoo varma nakki ohjelma mikä pitää tarkastaa ja jos iskee tekemisen puute niin varmaan katsastetaan muutakin, mutta tuntuu et se conien perusolemus on meille nykyään se hengailu jotenka en odota tältä puolelta oikeen sen kummempia.  Mutta mitäpä näistä näin etukäteen höpistä, ehkä mä tälläkertaa saan raportoituukin vähän aikasemmin mitä viimeks Animeconista. Halusin nyt vaan etukäteen kerrankin sanoa, et jes olen valmis suureen conkoitokseen ennen sitä kriittistä vuorokautta!

Uusi ennätys? - Tilapäivitys

Wuhuu, jo näin nopeesti päivitän, kun on Gilissä edistytty sen verta muksasti niin siitä vois jo vähän selostaakin. Otsikossa puhun uudesta ennätyksestä..no nyt onkin suht historiallinen tilanne käsillä, sillä ekaa kertaa ollaan väännetty cossi puoliväliin vajaassa 2 päivässä. Se on aika hyvin, kun vielä huomioi et hitto, tää on harvinaisen siistii jälkee verrattavissa käytettyyn aikaan. Mitä tämä nyt on olevinaan?

Joo tosiaan, on ollu ihan tajuton into vääntää asuu tää viimenen 48 tuntii melkeen tauotta. Ehkä isoin syy tähän on kun oon koneella ollessa läpikäyny ihan tajuttoman määrän muiden ihmisten cossikuvia. Yleensä se kyl menee hirveeks alemmuuskompleksi angstiks, mut nyt mä oon vaan saanu ihan himmeet motivaatiot pistää kaikkeni omaan asuuni. Vaikka en oo edenny vielä mitenkään merkittävän pitkälle et voisin hirveesti sanoo mielipidettä tosta, niin olen kyl ylpee tähän astisesta tuotoksesta.

Viime sunnuntaina siis alotettiin kasaamaan aikasemmin leikattuja palasia kasaan. En voi tosiaan oikeen paljo mistään sanoa että vaan minä tein, koska mun äidistä on ihan tajuton apu. Se aina sanoo, et nyt en kyllä auta muuten kun neuvomalla, mut ei se malta olla osallistumatta. Enkä mä pistä apuu pahakseni tietenkään <3.

kanttinauhaamistaaa..ihan tajuttomasti

Maailman kaunein ja siistein ommel oih <3 Äidin kädenjälkeä tottakai

Lauantaina käytiin ostamassa silkkistä valkosta kanttinauhaa sellasset 14m ja metrinpitunen sellanen silkkinauha niihin nuoliin. Ne just oikeenlaiset napit oli tottakai lopussa, niin tilautettiin niit Eurokankaas lisää ja toivottavasti ne viel täl viikol tulee sinne. Pääasiassa siis on tää homma ollu just tota kanttaamista kanttaamisen perään. Sain ekan tollassen vyönauhan eilen valmiiks ja toiseen oon nupittanu sen nauhan. Solkia pitäs käydä metästämässä, noi mitä mul on omast takaa on just liian pienet, fuu.

Eiku lisää kanttaamista

Takki on siis nyt suurinpiirtein kasassa, se tarvii vielä hihat, kauluksen ja helma pitää siistiä. Sitten vaan se vyötsydeemi kiinni ja tehä/kiinnittää ne nuolet ja napit. Sit on tää ite takki ois valmis. Tänään varmaan vielä ne hihat saa tehtyä ja laitettuu paikalleen ja jatkan sen nauhan kanttinauhan kiinnittämistä. Tällästä on tosi ärsyttävä ommella ku saa kokoaika vaihtaa lankaa mustan ja valkosen välillä, ku ei malta tehä aina vaan yhtä värii loppuun.

Todella laadukkaita eteispeilikuvia

Tossa on nyt se tän hetkinen tilanne.. ei kovin valmiilta näytä hehehee. Mitä tohon kauluspaitaan tulee, niin siihen pitäs laittaa napit ja ne klipit, mitä eilen illalla väänsin softiksesta ja tänään gessosin.

Epämääräsiä klipsuja

Tottakai on sit myös peruukki. Suoristin sitä vielä lisää, ku osa suortuvista oli vähän liianki kiharoita. Melkein ois tehny mieli hankkia suora peruukki ja kihartaa sitä ite, mut en tahtonu hankkii kiharrinta sen takia. Tässä menee kiharat sisäänpäin mikä on vähän asdfjas FFUU mutta parempi ku pelkkä suora. Ehkä vähän pituuttaki ois saanu olla takana.

Paljon Mouruja samassa kuvassa..creepy

Homnomm, eikai tässä muuta tällä kertaa. Mä ehdotin noiden mun ..tovereideni kanssa, et se kuka saa ekana valmiiks voittaa muumitikkarin ihan vaan et saadaan kaikki (toivon mukaan) lisämotivaatioo pönkitettyy. Itelle se ainaki on toiminu, pistän sormet ristiin et mulla riittää energia niinki hyvään suoritukseen, et saisin tän jo kokonaa valmiiks ennen ensviikkoa. Ois muuten eka kerta tänä vuonna et asu valmistuis ennen vikaa päivää.

Miksi cosplay?

Tekipä mieli kirjotella vähän muutakin kuin noita cossi/con raportteja ja vähän avautua, että miksi ylipäätään cossaan ja jaksan enemmän tai vähemmän suurella innolla pysyä tässä touhussa mukana.

Lähdetään siitä, että miksi cosplay näin yleisesti edes mua kiinnostaa. En oo koskaan oikeestaan harrastanu kunnolla mitään, vasta sanotaanko viimesen 5 vuoden sisällä oon kokeillu jos mitäkin vähän vakavammin ja pidempiaikasesti, tosin cosplay on ainoo mikä on kestäny useemman vuoden. Olen ollu suhteellisen ujo ihan penskasta asti, enkä oo ollu innokas harrastamaan mitään silleen että tää ois mun juttu. Joskus vitosella aloin oikeesti tehä jotakin, liityin meidän ala-asteen näytelmäkerhoon ja sitä aikasemmin olin muutamassa koulun näytelmässä mukana (ihme kyllä, pääosassa, olin prinsessa ruusunen lol). Mä en erityisemmin oo kiinnostunu näyttelemisestä niin se ei sitte kestäny ku sen ala-asteen ajan ja oikeestaan nykyään saan ihan hirveet slaagit jos joudun menee yleisön eteen, sellanen +5 yleisöki on jo ihan liikaa toisinaan. Mutta se on se eläytymispuoli, mikä ehkä on sitten eniten tarttunu. Oon ihan pienen ikäni aina leikkiny että olisin aina eri päivänä joku sarjishahmo tai vaikka vaan elukka, ihan laidasta laitaan, sellasta perus skidimeinikiä. Itelläni se tosin vaan ei oo koskaan...haihtunu pois se piirre. Cosplayssä siis yksi se suurimmista kikseistä tulee juuri tästä eläytymisentarpeestani. Tahdon kuvitella olevani jotain muuta kuin olen ja cosplayssä se vielä näkyy ulospäin. En oikeestaan oo tajunnu tätä ku vasta viimeaikoina ajatellessani koko touhua.

Eläytymisessä tulee sit viel tää puoli, et kun olen kunnon poikatyttö, niin voin vielä vapaammin sitten olla "oma itteni" ja pukeutua mieheksi. Tässähän harrastuksessa se on tavanomaista. Kyllähän sitä niinsanotussa normielämässäkin se vaikuttaa törkeesti omaan ulkoseen olemukseen, mutta cosplayssä sen voi kunnolla päästää valloilleen. Tunnen oloni tuhat kertaa mukavammaksi crossatessa, saa transuilla ihan rauhassa ja tietää ettei oo yksin tän kanssa. Kyllähän mä välillä myös haaveilen, että vois lisätä naishahmojen määrää mun suunnitelmissa, mutten koskaan pystyis tuntemaan oloani yhtä kotosaksi.

Ja koska olen niin taiteilijaluonne kuin vaan voi olla, tietysti cosplay sitte siinäkin mielessä kiehtoo, onhan se aivan saamarin hieno tapa olla luova. Itseasiassa, se itse asun vääntö loppupeleissä ei kuitenkaan oo yhtään se mistä mä saan mitään erityistä intoa tai tyytyväisyyttä. Se on se vittumaisin osa, suoraan sanottuna. Mulla kun se on just usein sellasta hirveetä itkupotkuraivareita aiheuttavaa touhua ja toki aivan törkeen kallistaki. Mutta tää toinen innon sytyttäjä sitten viimestään peittää alleen kaikki lopettamisen halut ja oikeesti pistää tän harrastuksen selkeesti plussan puolelle. Meinaan siis kuvallinen puoli. Suurin syy miksi oikeesti pistän kaikkeni mun asuihin on, että lopputulos, kokonaisuus, itse kuvauspuoli ois mahdollisimman hyvä. Teen asuja että voin esitellä niitä (olen ihan hirvee huomiohuora, sen mä voin myöntää).
Tässä ottaa se hirvee taidepersoonallisuus taas yliotteen, varsinki ku mussa on paljo valokuvaajan verta. Saan ihan tajuttoman motivaatio tujauksen, kun esimerkiksi Deviantartissa katon muiden cossaajien kuvia tyyliin näissä cosplay groupeissa missä on liittyneenä ihmisiä ympäri maailman. Kun katon aivan sairaan upeita cosseja ja vieläki upeempia kuvia, mulle iskee sellanen kilpailuhenkisyys ja kunnianhimoisuus, et hitto mäki tahon saada aikaan jotain noin hienoo. Oli se sit cossi tai ihan piirretty kuva, mä tahon saada aikaan upeita kuvia. Se on se mun motivaation juuri, saada aikaan jotain eeppisen mahtavaa mistä voi olla ylpee.

En tietenkään mee sanomaan, että se cossin tekeminen on pelkkää paskaa. Tykkään tehdä kaikkee konkreettista tavaraa, mitä yksityiskohtasempi sen parempi. Mun keskittymiskyky nyt vaan on mitä on, mut sitten ku pystyn oikeesti niin tekeen nii sit saan varmasti ihmeitä aikaan. Pidän myös siitä alkupään suunnittelupuolesta, koska siinä vaiheessa ei vielä tarvi niin hirveesti miettii, et miten sit se käytännössä menee. Kaikki nää satunnaiset kiksit on tarpeeks ettei cosplayta millään malttais lopettaa. Enkä mä usko et tää tulee hiipumaan vähään aikaan, toivottavasti ei koskaan. Jos en ite tee cosseja, niin aivan varmasti sitten siirtyisin vielä enemmän sinne kuvauspuolelle ja kuvaisin muiden asuja. Cosplay on ja pysyy, no matter what.

Traconin suunnitelmia

Ehkä tästäkin voisi tosiaan vähän avautua aikasemmin, eikä vasta vikojen viikkojen paniikeissa. Siltä se meinaan vähän tuntuu, etten taaskaan vältä viime hetken paniikkia, oi elämä oon osannu alottaa tän vuoden asut niin ajoissa. Niin siis Traconiinhan on enää vajaa kk ja vasta tänään varsinaisesti alotin sinne asua tekemään.. siinä mielessä ei niin paha ku melkein kaikki osat on jo etukäteen valmiina aah <3

Traconiin siis on lähdössä vain yksi ja ainoa cossi, vaikka ihan alunperin suunnitelmissa oli ottaa molemmille päiville eri cossit, mut näin on helpompaa ja kivempaa.

Kyseessä on siis Gilbert Nightray Pandora Heartsista. Oiskohan ollu viime syksy kun tutustuin animeen ja rakastuin ikihyviksi niihin hahmodesingneihin, varsinkin just pukupuolelta. Ei siinä kauaa menny ku päätin minkä hahmon mä sieltä cossattavaksi nappasen, Gil sopii mulle parhaiten ja se on ehkä kaikista helpoimmasta päästä tehä. Jossain vaiheessa mä sit tutustutin Biffen tähän sarjaan ja sain sen koukuttumaan/rakastumaan siihen samanlailla, syntyi siis paricossi. Ja siitä vielä pidemmälle hän tutustutti sen Siville eli nyt meillä onkin ryhmäcossi! Ihanaa ihanaa *dance*. Biffeltä on siis Xerxes tulossa ja Siviltä Jack.

Vaikka siis se varsinainen vääntö ei oo kunnolla alkanu, niin cossi on ainaki jo puolivälissä. Kengät, housut ja paita löytyy jo omasta takaa valmiina, paitaan tosin noi ihme klipsunapit pitäs kiinnittää. Hanskatki tuli tässä hankittua, vaikka veetun rumat onki, peruukin hankin jo kuukausia sitten ja sitä pitäs ihan vähän suoristaa edestä. Tällästä pikkujuttua. Niin ja tietysti tätä varten on ne ihanat väripiilaritkin, kerranki. Toi takki siis nyt tässä lähinnä on se varsinainen tekeminen kuin myös toi huivi/kravatti tsydeemi. En uskalla sanoo tässä vaiheessa oikeestaan paljo mitään, jos jotain mä osaan niin manata aina nää projektini. Vanhoista cosseista oli tässä paljo hyötyä ku sai kopioitua ja modattua niistä ne kaavat, tänään siis sai ne alta pois.

Toivottavasti meillä kaikilla valmistuu asut ajoissa ja kunnialla, Traconia olen odottanu tän vuoden coneista ehkä eniten just tän ryhmäcossin takia. Mut tässä on kyl tajuttomasti tekemistä vajaaks kuukaudeks, kaiken muun ulkopuolisen "elämän" lisäks. Ei muuta ku hihat heilumaan, nyt ku ilmatki on otolliset cossin vääntöön, at last!

Animecon sunnuntai: Hisagi

Vois varmaan joo tästäkin vielä jotakin kirjottaa..vallan unohin. Tosiaan Animeconissa sunnuntaina oli vuorossa Bleachin Hisagi Shuuhei. Näin jälkikäteen ajateltuna se oli oikeestaan ihan viisas päätös, kun hahmo tuntui itelle istuvan paljo paremmin mitä esimerkiks Ichigo viimevuonna. Tässä ei ollu mitenkään hirveesti tehtävää kun juuri toi shinigami asu oli jo valmiina, hihat vaan piti purkaa pois ja siistiä. Paljonhan siinä on kohtia, mitä mielellään tekisin vähän paremmin, mutta jääköön tällässeksi mitä on. Kummasti kun silitysraudalla sitä käsitteli niin oli heti paremman näkönen, vaikkei sillä loppujenlopuks niin hirveesti ollu väliä, roskaa ja karvaa ehti tarttua ihan törkeesti ja pakkauksesta tulleita ryppyjä.

Proppien valmistusta

Tajusin sentään hankkia ihan oman peruukin tähän tarkotukseen, aluksi ajattelin, että värjäisin vaan ton vanhan Ichigon peruukin, muttei siihen tietenkää mikään väri tarttunu kunnolla. Ja noi merkit sun muut sai suht helposti mustasta teipistä, piti vaan taputella naamaa parin minuutin välein ku ei tahtonu pysyy kunnolla kiinni. Noi shikait oli se ainoo varsinainen asia mitä piti valmistaa Hisagia varten ja ne on omasta mielestä tähän mennessä kaikista hirveimmät propit mitä olen vääntäny. Muuten ehkä menis, muttakun teki niinkin typerän päätöksen ja valitsi noiden terien matskuksi vaneerin. Se ei tykänny yhtään sahaamisesta ja meni ihan tajuttoman säpäleiseksi, kaukana siististä ja huolitellusta. Ei ollut minkäänlaista mielikuvaa tai tietoa, miten tällästä olis oikeeoppisesti pitäny päällystää sillä tekonahalla ja aikataulu iski päin naamaa kun aikaa ei ollu ku se päivä, niin tosi hätätoimenpiteenä mä vaan liimasin ne tohon päälle sen kummemmin siistimättä niitä. Yöhönhän asti se sitte veny ja maalauksen tein äärimmäisen stressaantuneena yön pimeydessä, siinä vaiheessa ei oikein katota että meneekö ne nyt siististi nekään vai ei.

Kuva © Nezumi-chan

Mutta ihan järkevältähän ne kuvassa näyttää, kun ei nää niitä lähempää. Ketjuksi pistin äitin jotain vanhaa, ruostunutta kettinkiä kun alunperin hankittu musta kettinki oli tosiaan vähän liian raskasta. Jos päätän koskaan vielä ulkoiluttaa tätä cossia, niin varmaan hyödynnän sitäkin.

Derp

Sunnuntai meni sitten ihan vaan siinä hengailussa ja conin pihamaata ympäri pyöriessä. Vasta tässä vaiheessa tuntui oikeesti conilta, kun ilmakin oli aivan loistava ja sai tutustua ja jutella ennestään tuntemattomienkin kanssa. Kuuma ei tullu ollenkaan, sitä vastoin Biffellä oli sitäkin lämpimämpi Komamuransa kanssa. Proppeja lukuunottamatta liikkuminenki oli sujuvaa, ihme ettei kengät vittuillu missään vaiheessa, kun korjausten myötä niistä tuli tosi tukevat jalassa.

Loppupäivästä me sitten vähän kuvailtiin meidän cosseja, ei varsinaisesti jaksettu hakea mitään kunnollista paikkaa, mikä sinällään on aika harmi kun oli sitten niitä ihmisiä siellä taustalla. Mentiin kierimään sinne Edun vieressä olevalle ruoholäntille ja Siv kuvaili tätä touhua siinä sitte. Muutenkin tässä kuvausmielessä Hisagi soveltuu mulle aika hyvin, kun ilmeen kanssa ei tarvi niin hirveesti pelata ja mulle sattuu sopimaan musta.. ja ku on suht isot propit nii on jotenki helpompi rentoutua ja hyödyntää niitä asentojen kans mitä ilman.

Elekieltä 

Sunnuntai oli aika hiton mahtava päivä ja sääli, et se loppu niin nopeesti. Tämän takia tavalliseen tapaan conin jälkeen iski se pahamaineinen postcon masennus (olikse näin?) ja tätä ihme ja kumma lievitti se kun sai bongata näitä sunnuntain kuvia. Oikeesti, ehkä eka kerta ettei tullu yhtäkään varsinaista herp derp hyi saatana ole ruma- kuvaa vastaan Hisagista, mikä on yleensä aika normaalia. Yay.