Chibee

En pääsekkään vielä Desun cossien kimppuun kun yllättäen tuli tää kuukauden päässä oleva Chibicon väliin. Ihan alun alkujaan oli tarkotus vaan kierrättää jotain vanhaa cossia, mutta sitten tuo eräs kanssacossaajan ryökäle keksi mun päänmenoksi jotakin ja sillon olin vielä niin kovin herkkä tarttumaan mihin tahansa uuteen cossausmahollisuuteen, niin eipä sitä harkinnu sitäkään asiaa sitä sekunttia enempää. Ne perus tekosyyt tietysti piti käydä päässä läpi tyyliin "no siis voinhan mä tän ottaa vielä ku kuitenki tuun tarvii tälläst peruukkiiki vielä". No ei siinä mitä, halpa ja helppo cossi luvassa ja tosiaan peruukkiaki tarvii tulevaisuudessa, nii why not.

Vuh vuh

Kyseessähän on sitten oma hahmoni Naiki, tuttavallisemmin nasse, meijän hauvaparituksen sokea puolisko. En ois varmaan tarvinnu sitä sekuntiakaan epäröimään, koska hauvat on myrkyllisiä ja minä olen inspoineni nyt tosi herkässä tilassa. Tjoo, tämähän lähti siitä että Biffe teki Kinon ja ulkoiluttiki sitä nyt talvidesussa ja kun Chibiin päätettiin mennä / se on pieni con niin sinne ois kätevä tehä näitä omia hahmoja. Niin tapahtui puolpakottautuminen ja minä pukeudun hauvaksi, vuh vuh. Onhan se kiva et saa manipuloitua ittensä tekemään ja ahtamaan lisää cosseja tälle vuodelle, mut samalla katkeroidun sille etten saa koskaan vanhoja uusiokäyttää tän takia. Olen hamsteri, yhyy.

rawr

Nasse on itseasiassa jo aika pulkassa, kun suurin osa kamppeista löytyy jo kaapista ja jonki aikaa sitten käytti hyväksi UFFin takkialea ja sai hankittua sen takinki vaan vaivasella kympillä. Siihen tarvii vaan tehä noi karvat ja vähän lyhentää helmaa. Oisin halunnu hankkia nahkatakin, mutta koska...sellasta ei uffista löytyny ilman et ois nauranu ittensä tukehtumisen partaalle koska lol, niin päädyin sit ihan perus ruskeeseen talvitakkiin. Peruukin ja piilarit kans oon jo hankkinu, peruukki on saksittu ja..korvattu. Piilareiks oli tarkotus hankkia ihan punaset linssit ilman vahvuuksia, koska jostain syystä näihin ei niitä saa, mutta suureksi yllätyksekseni Candylensiin oli ilmestyny punaset piilarit vahvuuksilla. Vaikka sokeus olisi hyvin hahmouskottavaa, halusin kuitenki mielummin nähdä jotain ja olla ilman laseja, sen piilarin laadun kustannuksella. Noh...uskottavuudesta en sit tiiä, koska saamani linssit oli pinkit. En oo vielä kokeillu niitä nii en tiiä miltä ne silmässä näyttää, mutta tässä vaiheessa huokailen helpotuksesta sitä että omat silmät on ruskeet, niin pelkkä sävytys jo on tarpeeks riittävä.

mitenniin en jaksa ilmeillä...uliuu ja sitä rataa

Takin karvojen lisäks ei tässä muuta tarvi tehä kun häntä. Mietin et värjäisin tota Garekiin hankittua harmaata karvaa ja käyttäsin sitä, mut... nyt iski jo epäily sen onnistumisesta, niin ehkä vaan käyn köyhtymässä kangaskaupassa ja hankin kunnon karvaa. Ja täytyy sanoa, että onneks hankin viimein sen peruukkipään. Ton peruukin kynintä oli niin paljo helpompaa ku se ei luisunu kokoaika omille teilleen. Plus se pää on pelottavasti samankokonen ku omaki, eli silmiin asti mittasuhteet on oikein. Lisää helpotusta elämään.

Peruukki ennen leikkausta huonossa iltahämärä valossa

Chibiconissa me muuten aateltiin istua taidekujalla, josta olenki infonnu vähä enemmän TÄÄLLÄ. Ei siltä houkutukselta koskaan voi kieltäytyä, taidekujailu on joskus sen verran mukavaa touhua. Tosin kun yleensä, nyt siis ennakkovalmistelu tapahtuu cossien sijaan enemmän taiteilussa ja piirränkin ihan hulluna, koska intoni syö minut elävältä. Ennen chibiä me todennäkösesti käydään kuvaamassa näitä täällä kotimetsissä, et jotain sellasta voi odotella. Oompas mä nyt ahkerasti blogaillu, tekee mieli vaan höpöttää koska parhaillaan kuolen tylsyyteen. Työttömän elämää. Aaaaa miksi olen niin random.

Desucon Frostbite pukuraportti

Hoidetaan tämä siis suoraan alta pois.

Lauantaina tosiaan oli Katekyo Hitman Rebornin Squalo päällä. Asuun olen ihan tyytyväinen, mutta haluanko pitää sitä uudestaan? En tiedä. Ainakin opin sen että välttelen pitkähiuksisia hahmoja. Peruukki oli niin vaivaksi ja oli niin hankala pitää päässä. Se pituus ei ehkä niinkään, mutta se jos otsahiukset on pitkät kanssa niin ei kiitos. Kuvaajana jälleen kaikissa kuvissa Biffe ~

Sunnuntaina vuorossa Karnevalin Garekin Rinole versio. Otin varuiksi sen perusversion mukaan jos talvitakissa tulee conipaikalla liian kuuma, mut onneks näin ei käyny. Asu oli yllättävän mukava kokonaisuudessa pitää yllä ja näin jälkikäteen pidän siitä paljon enemmän mitä tekovaiheessa. Sävyt pelas kuitenki yllättävän hyvin yhteen, enkä oikeastaan kadu enää mitään. Tällä on oikein hyvä uudelleenkäyttöarvo ja uus shoottaus on luvassa kuhan tulis joku ihana lumimyrsky/sade. 

Pikkuhiljaa alan jo vähän enemmän olemaan tyytyväisempi omaan kädenjälkeen. Ja photoshootit alkaa jo tuntumaan luonnollisemmalta ja helpommalta. Hyvä alku tälle vuodelle, mille onkin suunniteltuna paljon enemmän mitä aikaisemmin. Aika myöhään tää tulee, mut voisin kokeilla sellasta uudenvuoden lupausta, et pidän kameraa enemmän mukana ku teen asujani. Miten nii laiska.

Eipä tässä kauaa tuu tän jälkeen olee hiljasena, sillä seuraavaksi oiskin luvassa tuo Chibicon näin yllättäen. Alunperin ajattelin pistää sinne ihan kierrätyscossin, mutta tuo eräs sai mut manipuloitua tekemään jotain uutta ja hämmentävää. 

Elä ny kuole

Vähän mietityttää, jaksanko vielä kirjottaa mitään raporttia Frostbitestä, jos jaksan ollenkaan. Mut yritetään nyt sit kuitenki. Pistän photoshoot matskua myöhemmin, niin tästä tulee vaan yleistä löpinää.

Frosti oli tosi rankka kokemus, varsinki etu- ja jälkikäteen. Meinasi koko pääsemiseni paikalle peruuntua, tai ainakin myöhästyä, kun kuntoni heitti perseet ja perjantai-lauantai välinen yö oli kamalin koko elämäni aikana. Ekaa kertaa sain jonkun paniikkikohtauksen siinä 1 aikaan yöllä, eikä se meinannu millään hillitä. Pulssi oli pirun korkeella ja huimas. Yritin siinä sitte tuntikausia rauhottua ja vatsan sisältöki nous pari kertaa. Olo oli niin helvetillinen ja ajatus nukkumisesta mahoton. No yritin kuitenki joskus 4 aikaa rueta nukkumaan ja 6 ois pitäny nousta. Sain ehkä tunnin nukuttua maksimissaan ja aamulla sit mittailtiin useeseen kertaan pulssia ja mietittiin lääkärille lähtöö. Pulssi kuitenki meni normaalimmaks aamulla, nii pääsin lähtee Lahteen tunnin myöhemmällä junalla.

Lauantai meni vähän kaikkien osalta koomatessa. Myöhästyttiin jälleen ekasta ohjelmasta (koska aikaisempi) ja siitä lähtiki kierre ettei sit päästy kun yhteen 6 suunnitellusta ohjelmasta kattomaan koko viikonloppuna, mikä ketutti aika kivasti. Koko viikonlopun oli tykytystä, muttei sentään niin tuskanen et ois pitäny lähtee pois. Olosuhteisiin nähden oli tosi hauska ja ihana con, ihan vaan koska seura. Mitä nyt on muiden tarinoita noista hotellijutuista lukenu, oon kiitollinen et se sentää meni ongelmitta. Hotelli oliki sitte oikeen..mielenkiintonen kokemus. Eipä sinäkään yönä paljoo nukuttu ja oltiin takas conipaikalla joskus puol yhen aikaan. Olo oli huomattavasti mukavempi kun oli talveen sopivampi asu niskassa. Sunnutai meniki pitkälle sit hengatessa ku ei minnee ohjelmiin päästy. Olin aika yllättyny et niinki moni tunnisti mun cossin, piristi oloo aika kivasti.

Nyt vaan odottelen kärsivällisesti josko ohjelmat ilmestyy nettiin sit joskus ja katon jaksanko editoida lisää shoottikuvia. Cossien osalta olen kyllä tyytyväisempi, mitä ne himassa lattialle leviteltynä ensalkuun näytti. Garekin takista nyt ainaki sai hyvän talvitakin.

Vieläkin on jumalattoman kamala olo niinku sillon pe-la yönä, näin iltamyöhään ku pitäs osaa nukkua. On nii heikko ja rampa olo et en jaksa ajatella paljo mitään muuta kun selviytymistä. Sain nukkumistraumat. Mut enköhän mä noit kuvii jossain vaihees pistä.

Kiukuttelu kannattaa

Vau kappas, en ole hermoromahduksen partaalla vaikka con on..ylihuomenna, 45minuutin päästä huomenna. Tämä siis tarkoittanee sitä että sain kaiken ajoissa valmiiksi, mikä on ihme mutta samaan aikaan tiedän kyllä että kaikki tulee kyllä tehtyä kun vaan niin päättää (tai mun tapauksessa kiukuttelen ja saan vapaaehtoista orjatyövoimaa). Oikeestaan päivitän nyt etukäteen vaan koska satuin innostumaan kameralla leikimiseen, mikä tarkoittaa ihan kauheelaatusia pikelimössökuvia on luvassa.

Miksi aina se cossi, mille on ehkä se suurin itsevarmuus että tämä tulee toimimaan, meneeki sitte lopulta niin et se on se mitä eniten vihaa. Mulla oli suuret toiveet Garekin suhteen, koska tottakai sitä tahtoo kaiken menevän hyvin asun kohdalla, mikä hyvin toteutettuna näittäs pirun hyvältä silmässä ja ois sellanen muutenki käyttökelponen kangasmötkäle. En vihaa tota takkia niin paljon mitä vihaan Okia, mut ...en ole niin innoissani siitä kuin tohtisi. Isoin ketutus on ton vaaleemman sinisen sävyvalinta, se on aika helvetin kamala ja liian tumma, mutten tyhmänä tajunnu kankaita ettiessä et sellanen vaaleen farkunsininen ois ollu miljoona kertaa parempi valinta. Jälkiviisaus oi olet taas läsnä. Ja en ihan oo kikseis tosta karvastakaan, se on niin kevyttä höttöä, mut sille ny ei mahtanu mitään ku harmaata tekokarvaa ny ei muuta löytyny, tarpeeks paljoo ja halpaa.

Olin laiska ja otin lattiakuvan......näyttää siis nii edustavalta

Sit toinen asia mitä kiroan on ihan oma pituuteni, olen pätkä....tai no, näytän ainaki. Ja olen saanut nyt täs taas todeta, ettei pitkät takit oo mun juttu. Tulee sellanen ...lapsekas olo ku on polviin asti ulottuva makkarankuori takki. Takki ois niin edustavampi pitemmällä ihmisellä jo ihan mallinkin takia, koska eniten mua hämää noi taskut. Ylä- ja alataskujen välit ois pitäny olla paljo pitemmät, mut vähän vaikee sitä nostaa ku koko hirviön pituus ei voinu tosta venyä. Toki pienemmät taskut ois voinu olla, mut sen vittumaisen väännön jälkeen oltiin valmiita jo polttamaan ne maantasalle.

Sisätaskut on jotain niin HHNNGG sellassia koskaan tekemättömälle...

TL:DR, taskut on se pahin ongelma ja muuten takki on ihan jees, ei niin megafail et itkisin sunnuntaina. Onneks. Mä varmaan nielin oikeesti sen 5 kiloo karvaa joka kerta ku pistin tota päälle, mä jostain syystä pidän suuta auki ku pistän vetoketjua ja syön siinä sit tota jokapuolelta tursuuvaa karvaa....ja kaikkii kiinnosti.

Läppäkovahuivi mikälie suoraan kiukkulandiasta

Olen kiukutellu paljon tosta huivista ja sitähän se olikin ihan loppuun asti. Se oli kamalaa tehdä, koska kaavat kusi. Läpät o vähä liian isot ja..muutenki koko kasa on turhan liian massiivinen. Mut taas sanon, ettei se niin kamala ole ottaen huomioon mitä kaikkea sitä tehdessä tapahtu. Tosta kuvasta puuttuu vielä ne mun tosi fantsut tekonahka remmit mitkä ompelin myöhemmin. Remmit tein vaan harmaasta jämätekonahasta joihin kävi ostamassa solkia (mitä muuten on haasteellista löytää). Sai esimakua nahan ompelusta ja sanon että.....me not too exited. Soljet on kultasia koska muita ei löytäny.

No mutta, itse Squalo onkin paljon positiivisempi tapaus. Sanoin etten pistä siitä mitään muuta ku shoottikuvia, mut valehtelin. Olen harvinaisen tyytyväinen lopputulokseen ja tossa pari päivää sitten ku pistin cossin kokonaisuudessaan päälle ja menin peilin eteen, tuli se ihana härö tunne et vau, mä jopa näytän hahmolta. Vahingossa tyköistuvaksi tullu asu oli yllätys, pitää jatkossaki ehkä uskaltaa vetää tiukemmalla linjalla.

Taas superedustava lattiakuva... Squalossa olenkin perin tyytyväinen kaikkeen, paitsi siihen tosi hämärään kämmiin nimeltä kaulus. En tiiä mistä helvetistä seki tuli mut......siinä evos vähän liianki lahjakkaasti. Kaula-aukko on siis PALJAS, vaikka se tosta kuvasta ei näykkään. Onneksi asu on musta ja onneksi omistan ton poolotoppini että voin piilottaa mokoman virheen aika harmittomasti. Mut kyl se silti perfektionistin mieltä kalvaa. Ei voi mitään. Nappeina käytettiin neppareita ihan nappinappien sijaan, koska laiskuus iski. Eikä ne nii pahalta näytä. Tää on varmaan ensimmäinen cossi, missä kämmien määrä on näinki vähäinen. Olen hyvinki itsevarma tän cossin suhteen, vaikka sellanen kiva asia kuin...hahmouskottavuus sitä syökin. Joo, nauran vieläki mun sparkle piilareille, mut minkäs teet.

Hmmm, eipä täs oo jäljel muuta kun propin lakkaus ja sit pitää rueta pakkaamaan. Tulee kauhein aamu ikinä, ku pitää jo ennen kuutta herätä. Hyi en oo aamu ihminen, poden semikroonista aamupahoinvointia. On muuten eka talvella tapahtuva con, joten odotan innolla ja kauhulla mitä tulevan pitää. Liikenteessä ollaan myös harvinaisen isolla porukalla, sillä Biffen lisäksi mukana on Ruisu ja Siv. Joten perinteiden rikkomista on luvassa.

Mä muuten huomasin, et aivan saletisti mä oon toistanu itteeni ihan kerpeleesti aina ku kirjotan uuden postauksen. Mulla on kultakalan muisti ku en muista mistä oon jo kirjottanu enkä jaksa ees vaivautua lukee edellistä, et mitäs oon jo kirjottanu. Haha, sori jos tää on häirinny jotakuta, mä vaan jankkaan itteeni muutenki tosi paljo.