Tracon 9 Sunnuntai

Sunnuntai lähti käyntiin oikein hitaasti ja kepeästi, missä oli kyllä omat ärsytykset kun taas oli tunti odottamista. Mut Rin päätyi päälle sutjakasti ja tuntui niin virkeältä pitkästä aikaa pitää sunnuntaina cossia mikä ei paina mistään ja siin on rento olla.

Alotettiin päivä hoitamalla pakolliset jonotukset alta ja tämä päivä oli pyhitetty enemmän ihan conin tutkailuun. Allekirjoittaneella oli kova kiire taidekujalle, kun halusin päästä polttamaan ne vähätkin "hilut" mitä lompakossani enää oli. Joku n. 40euroa kulutin taidekujalle ja harmitti etten saanu edes kaikkea mitä halusin, ihan jo sillä et olivat myyneet loppuun jo lauantaina tai eivät olleet paikalla.

Taidekujalootti

Käytiin myös tottakai myyntipöytäsalissa, missä ei kyllä hirveästi viihtynyt, ihan sillä ettei mulla ollu enää rahaa mut niiden ryysien takia ei muutenkaan huvittanu jäädä tarkemmin kattelemaan. Kirpparille me ei menty kertaakaan eikä kyllä kiinnostanu mennäkään, se jonottaminen ei yhtään houkuttanu vaikka ite kirpparilta ois voiny löytääkin kaikkea hienoa. Todella huono paikka koko kirpparille, siihen pahimpaan maholliseen pullonkaulaan.

Sunnuntaina käytiin myös parilla luennolla. Maskeerausluento oli tosi peruskauraa, olin vähän pettynyt kun ei ollut mitään kuvia tai suoranaisia ohjeita joidenkin maskeerausten tekemiseen, materiaaleista kun on helpompi ittekin ottaa selvää. Käytiin myös fanservice luennolla, vaikka sekin jäi vähän laihaksi kokemukseksi jo sillä, ettei sieltä ihmispäiden takaa edes nähny mitään. Tosin ei tarvinnukkaan kun koko touhu olikin aikalailla yleisön kokemusten kyselemistä.

Kuvat on jälleen ottanu Biffe

Sunnuntaina energiaa vei yhä ihan hirveästi tuttuun tapaan piilarini. Nämä siniset on ollu tänävuonna ahkerassa käytössä ja kyllä se tuntui jo käyttömukavuudessa. Ohjelmissa sai tosissaan tapella sitä särkyä vastaan. Ohjelmien jälkeen oli vielä hetki aikaa ennen kisoja, mikä käytettiin pikaiseen shoottaamiseen. En halunnu Rinistä hirveesti kuvia, kun sen ois tarkotus mennä uusiokäyttöön ryhmäshoottauksen muodossa, niin en halua kyllästyä siihen. Vielä ennen kisoja Biffe kävi hakemassa kirpparilta kamansa, mikä oli kyllä...järjettömän pitkä odotus. Se olikin se meikäläisen huomiohuoraamis hetki kun kuvapyyntöjä ja haleja sateli kun seisoskelin siinä oikein tarjolla. Melkein kirjaimellisesti pyörin siinä lattiallakin ja kattelin sitä läpi änkevää ihmismassaa. Missattiin kisojen alku, mut eipä siitä mitään haittaa ollu.

Puoltuntia alun jälkeen hiippailtiin sisään. Halusin nimenomaan nähdä esityskisat koska tuttuja kisaamassa ja pitihän niitä tulla kannustamaan (ja sijouttumisethan sieltä tuli, jes!). Muuten oisin kyllä juossu ulos ja aika nopeesti. Ei sillä ettei kisat ollu hienot ja viihdyttävät ihan NCC kuin esityskisan puolesta, mutta mun piilarit rupes tosissaan sanomaan itteään irti. Ihan jäätävät kovat tuskat ja kieriskelin siinä penkillä odottaen että pääsis pois. Viimeinki sitten kisojen ollessa ohi lähettiin ulos hakemaan kamoja ja valmistautumaan lähtöön, mikä oli tällä kertaa tavallista aikasemmin muutenki. Narikassa odotti ihan hirveä jono. Mun silmät ihan punotti kunnolla, joten jätin jonottamisen Biffelle ja menin ottamaan piilarit pois ja heitin ne menemään. Sitten olikin tosi ahdistavaa, kun olen oikeesti niin sokea etten erota muuta kuin blurria. Yritin kattoa narikoilta oliks Biffe siel viel jonossa, mutten erottanu kenenkään kasvoja ja muutenki olivat pelkkää väriblurria. Pari ihmistä tuli vielä juttelemaan ja ottamaan kuvia, mikä oli lievästi sanottuna aika epämiellyttävää siinä tilanteessa. Möngin odottamaan sinne sivummalle ja odottamaan jos Biffe sit löytäs mut. Kunnon dejavu kun viimevuonna kävi suurinpiirtein samoin, paitti nyt olin sokea. Viimein se sieltä ilmestyi ja sain lasit päähäni.

Päädyttiin ajoissa junalle ja kotimatka olikin aikamoista kärsimystä ja ennakkoon alkanutta conidarraa ja ruttoa. Loppuun jouduin vielä menee auton takakonttiin (auto mis ei oo takapenkkejä, ei mihinkään ahtaaseen tavaratilaan) ku heitettiin Biffe viel kotia. Kotona ekat puoltuntia meni ihan jäätävään lahnaamiseen ihan, et sain olon tasattua.

Traconista jäi kaikesta odottelusta, jonottamisesta ja tuskailusta huolimatta tosi hyvä maku suuhun, Viihdyin kovasti ja tuntuu, että aina ei ikinä riitä kaiken läpikäymiseen ja kaikkien ihmisten näkemiseen. Jos jotain haluaisin Traconin vielä kehittävän, niin se kolmas conipäivä ois aika bueno :D

Conikausi päätty periaatteessa tähän, mut meillä on vielä Popcultday minne mennä, sinnekin on pientä asua tekeillään mut niitäpäs en paljastakkaan vasta kun sitten jälkikäteen.

Tracon 9 Lauantai

Jos Tracon pitäs jotenkin tiivistää pariin sanaan, niin ekana tulee heti mieleen odottaminen ja jonottaminen. Tracon on näitä harvoja coneja mihin me saavutaan vasta lauantai aamuna, hyppisin onnesta jos Traconista tehtäis 3päivänen niin välttyis siltä aamustressiltä. Aamufiilis oli muutenkin taas sitä itteään, kun jouduin taas liimaamaan osia itteeni kiinni ku paikat vaan paukku ja poksu liitoksistaan. Junaan kuitenki selvis ja junassa istuminen oli matkapahoinvoinnin vastaan tappelua, se on näköjään tullut takasin riivaamaan mua.

Traconin yks ihanimmista piirteistä on se et se on niin lähellä asemaa, paikalle kävely on niin kivutonta ja nopeaa. Mulla ei ollu ranneketta etukäteen, niin heti alkuun pääs kokemaan näitä läpi conin ilmaantuvia ihanuuksia, jäätäviä jonoja. Onneks ei hirveen kauaa viel siin vaihees tarvinu ja päästiin sit sisälle viel ihan järjissämme. Mut sitten oliki vuorossa narikkajono. Ja sen jälkeen mun piti odottaa Biffeä kun se meni pukkariin, mikä seki oli niin täynnä porukkaa et huhhuh. Sekin aiheutti suurta kummastusta, miten oikeesti ihmiset ei tunnu osaavan ajatella asioita muidenki kantilta. Ensinnäkin se ihme lössiytymä pukkarin ulkopuolella. Ainakun uutta porukkaa lappasi alas, kaikki jäi vaan seisomaan ja ihmettelemään et onks tää pukkari jono vai miks nää ihmiset on tässä. Sitten ite pukkarissa monilla oli kaikki isot laukut mukana ja yksittäisen ihmisen oli vaikee päästä peilin ääreen edes kattomaan onko asu kunnossa, kun piti vaan loikkia siellä. Eli eka tunti conissa menikin puhtaasti kaikenmaailman jonotteluun ja odotteluun, siin vaihees aloin olee jo aika kypsä että tämmönen con.

Kaikki kuvat on ottanu Biffe

Varasin meille photoshoot ajan, mikä alkoi yhden maissa, niin se pari tuntia oli vapaata aikaa pyöriä ympäriinsä. En enää edes muista miten me se eka tunti tapettiin, mutta kamerahuoraamista ainakin se sisälsi. Sitten about tunti ennen shoottia pidettiin oma shoottimme ja kateltiin vähän ympäristöä missä vois kuvata. Yllättävän vähän sitä tuntee Traconin ympäristöä vaikka monta vuotta ollaan siellä oltu. Mentiin Tamperetalon taakse kuvailemaan ja vittuiltiin miten aurinko kokoaika tuli paistamaan sinne ja häiritsemään läsnäolollaan. Sinon oli cossina ..lievästi sanottuna tiukanpuoleinen joten kuvittelin siinä liikkumisen olevan todella jäykkää ja epämukavaa. Loppujenlopuks kyllä siinä ihan kevyesti kykeni liikkumaan. Isoin vitutus olikin huivi mikä ei yhtään halunnut olla aloillaan.

Kuten jo viimeks mainitsin, cossikisoihin pääsemättömyyden takia oli sit pyrkimys tehä cossi niin, et vois päästä jopa hallcosplayhin. Noh, ennen conia ja totesin et vaikka kutsu tulis, en ottais sitä vastaan. En ole cossiini niin tyytyväinen et voisin seisoa sen kanssa tuomariston edessä. Mut eipä sitä selkeesti tarvinnu edes miettiä, kun cossit mitä sinne valittiin näytti selvästi menevän conin ritariteeman mukaisesti.

Saatiin just passelisti shootattua ennen sitä virallista shoottia ja tottakai cossini meni paskaksi just ku lähettiin kuvaamaan. Mä en vieläkään osaa olla täysin rento kameran edessä niinkuin itekseen peilin edessä edes sillon ku Biffe kuvaa (esim osaan ilmeillä, mut heti ku kameran kohdistaa mun naama jäykistyy ihan helvetisti) joten aina shoottaus on enemmän tai vähemmän stressaavaa. Mutta nyt jotenkin jäi tosi hyvä maku suuhun siinä kuvausvaiheessa. Odotan innolla millasia kuvia sieltä tulee (väkisinkin myös vähän pelolla) ja pistänkin niille kuville oman postauksen kuhan ne saan.

Shoottauksen jälkeen oli taas hyörintää, päätettiin käydä viemässä tavarat hotellille ja hakee samalla vähän syötävää. Tällä kertaa mentiin ihan eri hotelliin mihin ollaan yleensä menty. Huone oli tosi hämmentävä, vaikka se oli suht pieni niin silti siel oli paljon enemmän tilaa ku esim Cumuluksessa, minkä hotelleihin kyllä ei enää mennä. Hotelliin päästyä iskikin jäätävä koomaus ja tapahtui päätös että otankin Sinonin pois päältäki, kun piilarit rupes jo ilmottamaan et hei ota meijät pois. Oon ruennu harkitsee 3 cossin ottamista coneihin ja tää vaan tukee sitä päätöstä. Joku tosi helppo kevyt asu minkä vois laittaa loppupäiväksi energiaavievän cossin tilalle. Mulla ei ollu mitään muuta kevyttä vaatetta kun Rin, joten pistin sen osittain päälle ja olinkin joku random koulumeganepoika loppupäivän. Se oliki päivän paras päätös.

Olo keventyi ja helpottui huomattavasti ja meillä olikin heti jotenkin paljon kivempaa conissa. Mentiin taidekujalle ja itkin miten halusin tyyliin kaiken sieltä. Näin jälkikäteen harmittaa etten heti ostanu vaan päätin jättää sen sunnuntaille, kun moni ehti myydä loppuun. Höpistiin muutenkin parille ihmiselle ja heti siitäkin olo kohentui. Ei sitä kyllä ihan jokapäivä kuule, et haukkumisen sijaan sua kehutaan 4chanissa :DD

Meijän oli tarkotus mennä kattoo cossikisat, mut päivän aikana toinen meidän lipuista oli kadonnu johonki. Se oli selvästi kohtalo, kun lähempänä ei sit edes jaksettu vaivautua mennä kisoja kattomaan muutenkaan. Ehkä jos ne ois alkanu aikasien vuosien mukaan neljältä ois vielä, mut ei vaan jaksanu väsyneenä odottaa ees sinne viiteen asti, joten mentiin hakee ruokaa ja möngittiin jo hotellille. Nyt ei ainakaan tarvinnu stressata seuraavaa aamua, kun oli niin helppo cossi ettei sen laittaminen ollut mitenkään iso juttu. Pitää kyllä pitää tämä jatkossa näin, ettei pistä sunnuntaille mitään liian isoa ja vaivalloista.

PreTracon ja kisojen paineenpurkua

Sain cossini sopivasti valmiiksi torstaina, kun oltiin sovittu, et perjantaina polkisin Biffelle ja shootattaisiin Rin siellä kotistudio oloissa. Ja yritys oli saada kuvia Saatanan kanssa, josta sais muokattua Kuron mut asiat ei mee ihan niinkuin haluaisi kun puhutaan eläinten kanssa kuvaamisesta..ja tietty olin hankkinut Riniin pitkät haltia korvat, mitä en aikonut pistää conikäyttöön.

Poljin ihan rauhassa (kaupan kautta, auttelin mummojakin kauppajonossa huhhuh) Biffelle ja tein vähän tuttavuutta karvaisen kuvaajaparini kanssa. Leikitin sitä ihan hulluna mut ei sille energialle tuntunu näkyvän loppua :D Vähän se minuu aristeli, mikä sit oli vähän ilmeisempää ite kuvatessa kun otus ei oikeen viihtyny meikäläisen sylissä. Lopulta se mönki sohvan alle piiloon, joten kuvailtiin ensiks ilman sitä.

Oli aikamoista säätöä valojen kanssa, mikä sit johti ongelmiin valotusaikojen kans, mut kyllähän sitä jotain sai tästä irti. Ei ehkä ihan niin helppoa mitä oikees studiossa, mutta kuitenkin.

Kaikki Saatanan kanssa otetut kuvat on vähän...öh...tasoa viuhahdus, joten lopulta otettiin vähän vähemmän hallittu kuvaustilanne missä houkuttelin otusta lähemmäs herkuilla. Saatana on nyt muokkaamaton, mut ihan sama.

Päivän "ihanin" puoli olikin sitten polkea takas kotii pakkaamaan, yleensä sen matkan polkemiseen menee se joku 25-35min mut mä huitasin menemään vartissa, väsymys ja hienmäärä oliki sit sen mukaista ja koska mul oli Rin viel päällä, niin sain vähän kuivatella vaatteita ennenku sain ne pakattua :D


Muuttah, mitä vielä haluan tähän postaukseen lisätä on pieni muhiva ranttini Traconin cosplaykisojen suhteen. Traconin pukukisa on ollu mulle se isoin päämäärä mitä voisin saavuttaa, koska siitä isomman tason kisat on arvokisoja mihin en mitenkään päätyisi osallistumaan, kun jo perus coni/kisastressi on paikoin jo liikaa, niin siihen joku edustuspaikka ja ulkomaihin lähtö ois mulle fyysisesti ja henkisesti aivan liikaa. Mitä järkeä kisata jos ei edes haluais voittaa tai sitä haluais siltä välttyä? Ja koska haluan muutenkin nimenomaan pitää painon omassa asussani yksinään, niin esim esityskisat on ihan väärä suunta mulle. Suomessa ei ole mitään välimaastoa, on pienet perus lavajuoksukisat ja sitten pompataan suoraan arvokisoihin. Traconin pukukisa oli kovemman tason lavajuoksu, minkä takia olin äärimmäisen vittuuntunu kun kuulin, ettei sitä tähän Traconiin ole edes tulossa. Kaikki suunnitelmat vaihtu ja sillai.

Nyt kun ajattelen kisaamista, väistämättä tulee tunne että mihin suuntaan sitä nyt voi edes lähteä. Haluan tehdä isotöisiä ja haastavia kisa-asuja, mut jos ne kisat mihin voisin löytää itteni osallistumasta on aikalailla pienempien conien kisoja, se tuntuu lievästi sanottuna yliampumiselta. Haluan kisan, missä on kovempi taso, muttei se vaatisi mitään edustuspaikkaa. Jos puhutaan esityksestä, niin voisin vielä jollain tapaa harkita jos tuomarointiperuste ois pääpainoltaan silti asussa, mutta mukaan kuuluu joku esitys. Mutta silti, en hirveästi haluais et se menee siihenkään, et jos haluaa kisata näyttävällä puvulla esitys on ehdoton, kun ei musta saa mitään esiintyjää tekemälläkään. Se on turhauttavaa et vaikka osais tehä asuja, muttei esityksiä, niin ei löydä sitten paikkaansa oikeen mistään.

Välillä tuntuu, et kisoja tehdään paljon yleisön mielenkiintojen mukaan. Usein valitetaan, et lavajuoksut on tylsää katottavaa. Se joka kerta herättää mussa suurta turhautumista. En mä useinkaan halua edes esiintyä ihmisille, olla mikään viihdyttäjä siellä, vaan nimenomaan haluan kisata omalla asullani ja unohtaa sen esiintymispuolen. Suomeen pitäs saada laajempi kirjo cossikisoja, joihin myös me rajalliset ihmiset voitas huoletta osallistua. Ei ole mitään isoa conia, missä ois vaan asuun perustuvaa isomman tason kisaa. Ne on aina arvokisoja tai esityskisoja. Joten Traconin pukukisan lähtö oli mulle iso isku, enkä tiedä enää mitään mihin tähtäisin.


Et semmosta, seuraavaksi sitten ite Traconista.

Conikausi ohi, nyt on muutoksien aika!

Ennenku kirjotan mitään Traconista, haluan avautua tulevaisuudesta.

Tämä vuosi on ollu cosplayn osalta varmaan hirvein omalla kohdallani. Ihan sillä, että olen oikeesti tehny joka coniin uuden cossin, täten ollut ihan järkyttävän kiireinen ja stressaantunut ja tottakai asujenkin laatu on sen mukainen. En yksinkertasesti voi enää jatkaa näin tai en saa enää mitään hyvää irti tästä harrastuksesta, mikä on mulle ennemmin elämäntapa.

Joten olen päättänyt tehdä "säännöt" itelleni tästä eteenpäin. Säännöt siksi, että mun on pakko pitää itteni kurissa etten palaa vanhoihin tapoihini mikä selvästi aiheuttaa vaan kaikkea pahaa. Eli ensinnäkin, en enää tee mitään conikohtaisia cossisuunnitelmia. Teen asujani yksikerrallaan, huolella ja ajan kanssa. En yritä tehdä niitä tiettyyn coniin vaan teen ihan täysin omaan tahtiin, jos ehtii johonkin coniin niin kiva, mutten stressaa enää pari viikkoa ennen conia et hitto kun pitää ehtiä saamaan asu valmiiksi. Ei enää cossistressiä, se on tavoite. Enkä muutenkaan pakota itteäni työstämään asua jos ei ihan oikeesti huvita. Enkä vaan periaatteen takia tee jotain asua valmiiksi jos se vaatii liikaa. Suosiolla luovutan jos tiedän ettei siitä tule mitään. Ennenkaikkea laatu > määrä. Voin rueta tekemään seuraavaa asua vasta kun se edellinen on valmis.

Tällä tavoittelen rentoutta ja sitä tekemisen iloa cosseihini ja sitä paljon kaivattua laatua. En halua enää vaan repästä asua kasaan ja vittuilla sitä, kun en voi korjata jotain häiritsevaa kohtaa sen takia, etten ehdi.

Tätä myöten myös blogin pitäis herätä vähän enemmän eloon, kun en vaan kaiken alta ole jaksanut vaivautumaan kirjottamaan sen kummempaa, esim wip postauksia. Mut että semmosta, Traconin postaukset tulee siis vähän myöhemmin ja sittenhän on vielä vajaan kk päästä Popcult day, minne ois vielä asua suunnitteilla (mikä on onneks 90% ostovaatteista kyhättyä) .