Minipäivitystä

Ei tässä sinällään ole mitään järkeä, mutta leikitään että tämmönen pieni edistymis raportti kiinnostaa ketään. Osasin kerrankin pitää lupaukseni ja oikeesti tein Ingaa eteenpäin...siihen malliin että voisin sitä melkeimpä valmiiksi väittää. Pitää varmaan piirtää iso rasti seinään, koska taitaa olla eka kerta ku saan cossin valmiiksi pari kuukautta ennen conia...vaikka tässä oliki ite tehtävää vaan se pienen pieni osa niin ehken mä sittenkään vielä saa sitä rastia tonne seinälle. Yhyy.

Ingan myssyä siis väänsin nämä viimepäivät, ihmeen hyvin on energia riittäny ja olen tehny sitä muullonkin kun sinä yhtenä päivänä viikossa mikä yleensä on mun perustahti. Inga on siis kasassa piilareita, ihomaalia ja häntää lukuunottamatta. Mulla on jotenkin surkuhupaisa suhtautuminen koko asuun, taas tätä puhdasta laiskuuttani en kehannu olla niin millintarkan perfektionisti mitä niihin vaatteisiin tuli, niin ne nyt heittää kokoluokassa aikalailla. Mm. housut on lievästi sanottuna aika isot, liivi kanssa mut mä vähän pienensin sitä ja sit hienosti kauluspaita on just ja just sopiva. Et näin. Mutta itse tämä hattumyssyhienous minkä tein alusta loppuun itse, on jotain mistä olen tosi ylpeä. Varsinkin juuri se, etten tosiaankaan edes kysyny missään vaiheessa neuvoa, vaan ihan suunnittelusta toteutukseen tein ihan omin kätösin. Eka kerta, no väkisinkin sitä alkaa jo tietotaidot sen verran karttua ettei tarvi ohjeita joka asiaan.

Ihan ilman ongelmia en tietenkään selvinny, mutta mitään maata kaatavaa ei tullut ollenkaan vastaan. Voin viimein sanoa, että oikeesti pidin ompelusta, koska fleece. Ihan mun feivi kangas nyt kyllä, kun sitä on niin pirun helppo työstää. Sääli ettei sitä tarvi oikeestaan mihinkään. Ainoo miinus mikä tulee mieleen on, et se haisee jollekki paloöljylle, hyi helkata. Tein tohon vuoren, koska yks kerros tuntu liian ohuelta. Halusin välttyä näkyviltä saumoilta mahollisimman paljon, mutta jouduin sit kuitenki pyörtämään sen ja tehdä jälkikäteen ylimääräsen sauman tohon otsan kohalle, koska niin muodosta tuli paljon parempi ja oikeanlaisempi. Siinä mielessä anteeksiantava kangas, koska ne saumat ei näytä niin hirveiltä kun ensalkuun odotin. Jos jotain vielä muuttaisin, niin korvien muoto on vähän liian..kissamainen ja toinen käpälä on neliskanttinen, mutta ne nyt on niin olemattoman pieniä vikoja etten jaksa välittää. Kaikenkaikkiaan pidän tästä tosi paljon ja ihan törkeen mukava pitää päällä.

Kengät oli kans sellanen, et ajattelin vaan metästää ne jostain kirpparilta ja modata, mutta ehdin kyrsiintyä siihen aika nopeesti koska en löytäny yhtään mistään pyöreäkärkisiä kenkiä mitkä muutoinki olis ees lähellä haluttua, niin otin taas sen uhrauksen et tilasin netin ihmemaailmasta ihan vartavasten tehdyt yksilöt. Olin yllättyny, että ne oli niinkin laadukkaat, koska kiina, mutta ne oli just sen ihanat pari senttiä liian lyhyet niin joudun olee sit etuvarvas mytyssä koko conipäivän..tervetuloa isot rakkulat ja jalkakrampit.

Ensviikolla saanen taas rahaa, niin pääsen ostamaan ne loputkin jutskat, että voin pistää Ingan taka-alalle. Nyt pitää rueta potkimaan taas itteesä perseelle et jaksais rueta jatkamaan Yukimuraa, en oo edistyny ollenkaa. Äkkiäkö sen rykäsee liikkeelle pääsiäisenä, ottaen huomioon miten kummasti mun tekee mieli tehä cosseja. Tätä se kevät teettää.

Kaavoja ja palaneita sormia

Chibiconista löpinät taitanee taas jäädä välistä, koska tosiaan siitä ei pahemmin ole puhuttavaa. En oikeestaan koskaan osaa kertoo mitään ite tapahtumista, koska suurin osa ajasta menee ihan vaan hengailuun ja enemmänkin cosseihin liittyviin juttusiin ylipäätään coneissa, niin eipä siitä paljon kerrottavaa ole. Chibissäkin vaan istuttiin koko päivä taidekujalla (yllättävän hyvin kävi kauppa <3). Eikä jaksettu sit kuitenkaan photoshootata kun vähän aikaa ennenku piti juosta bussiin, niin niitä kuviakaan ei pahemmin ole jaettavana... paitsi näitä salamavalo kammotuksia, voi mä niin vihaan salamavaloa. Ylitummat kuvat voi aina vaalentaa mutta ylivalottuneita kuvia ei voi koskaan saada siedettäväksi niin...sitä vaan tuhoaa heti sillä sekunnilla koko kuvan mahdollisuudet. Tästä ei pitänyt puhua joten jätetäämpäs tää pienoinen asiasta poikkeeminen tähän.

Kyllä sen huomaa, et kevät tekee tulojaan koska energiataso on pikkasen korkeemmalla ja cossit on ihme kyllä edistyny. Yukimuran tekemisen alotin siitä vyöhommelista, joten edessä oli (ja on) tiukkaa kaavojen pohdintaa ja viivottimen käyttöä..not. Minä ja tarkkaavainen työskentely cossien suhteen on hyvin kaukainen ajatus. Emmä tiedä, mulla on aina joku ADHD menossa kun yritän kunnolla panostautua yksityiskohtiin. Ehhehee, tapan ton tavan ehkä joskus. Toivottavasti.

Lainamangat käy hyvästä painosta ku leikkaa palasia irti...

Tää on varmaan ihan ensimmäinen kerta kun koskaan teen omassa huoneessa cossia muualla kuin näppiksen äärellä. Lattiani on siis lievästi sanottuna kaaoottinen. Alotin tietysti siitä kaavojen tekemisestä. Aluks yritin tehdä niitä laiskuuttani sanomalehtipaperista, mutta luovutin koska siitä nyt oli ihan mahoton rueta mallittamaan oman kropan mukasesti yhtään mitään. Otin siis jämäkankaan avuksi ja siitä rupesin jäljentämään. Tein jalasta ihan aluksi tosi köykäisen kaavan ja se nyt jäi siihen ja jatkoin sit tekemään sitä vyötä.

Huomatkaa hienot lakanani

Oikeesti pitäs varmaan opetella se tarkka mittaaminen, koska niin monesti tuntuu tää tekeminen hoituvan vapaalla, erittäin tärisevällä ja huono sihtisellä kädellä. Mutta tässä vaiheessa oikeestaan vielä niitä osasin käyttää, mutta ite palasien kohalla niin.....noh, syystä tai toisesta niiden muka symmetrinen ja siisti muoto meni ihan kieroon. Näin siinä aina käy.

Tumma kuva on tumma sanoo laiska photoshoppaaja

Sitten vaan piirsin kaavat softikselle ja leikkasin. Tässä vaiheessa vielä kaikki oli vielä ihan kondiksessa. Sitten tuli se hieno asia vuoroon kuin Wonderflexin leikkaaminen. Vihaan pyöreitä muotoja niin voitte vaan kuvitella kuinka rakastin tommossen rullalle menevän kovan tavaran leikkaamista siistiksi ympyräksi. Ja vaikka etukäteen olen selannut vaikka ja mitä muiden tutoja ja muita, niin ei ne tietenkään tekohetkellä enää ole muistissa niin sitä rupee sooloilemaan. Ja se ei koskaan, siis ei koskaan ole mun kohdalla hyvä idea. Leikkasin wonderista samankokosen palan kuin se softis kun tota kiekko-osaa ekana tein (virhe nro 1) ja yritin aluks sulattaa näit paloja yhteen hiustenkuivaajalla (virhe nro 2) eikä se perkele tietenkään jaksanu sitä sulattaa niin piti jäädä venaamaan sitä että pääsis ostamaan sen kuumailmapuhaltimen. Tätä ennen sitä sulatellessa yhteen sain kuitenkin huomata kaiken näköstä koko touhusta ja itse en todellakaan sanois tätä helpoksi matskuksi työstää niinkun monet tuntuu sanovan. Tai sitten mä vaan aina onnistun tekemään kaikesta helposta vaikeeta. Noiden alkukämmien takia tää koko kiekonmokoma menetti sen kaiken siisteytensä ja on nyt hyvin epämääräinen, huonosaumainen hirviö. Eikä siinä vielä kaikki, sitten kun tuli vuoroon sillä kuumailmapuhaltimella leikkiminen, niin levyn saaminen muotoonsa oli sitten taas oma tappelunsa. Niitä ilmakuplia kun syntyi enemmän kun kestän edes ajatella niin siisteys otti taas kovan kolauksen. TL,DR, failasin.

Tässä välissä siis tein ne itse vyö osat, mitkä meni vähän paremmin. En tiedä miten hitossa siitä olis tarkotus selvitä ilman ilmakuplamerta, niin ne nyt ei oo mitenkään maailman siisteimmät. Plus sitten toiseen tein isommat saumavarat koska ensimmäinen vähän repeili niistä koska ilmakuplat. Eli symmetrisyys taas hukassa. Muotokin niillä on vähän niin ja näin, mutta luojankiitos aina voi lämmittää ja muokata sitä ainaki. Ennenkun kiinnitin ne tohon kiekkoon, tein tossa kuvassa näkyvän kuvioinnin siihen päälle. Tässä jos missä en jostain kumman syystä jaksanut edes vilkaista mihinkään viivottimen tapaiseenkaan, niin.......joo. Taitaa varmaan kaikki jo tässä vaiheessa tietää miten lause jatkuu. Sitten vielä tohon päälle leikkasin styroksipallosta puolikkaan, mikä pitäs muistaa gessota ennen pohjamaalausta.

Sitten onkin vyön tämä osa jo valmis kun kiinnitin noi palat yhteen. Vähän ton kuvan jälkeen olen hienosäätänyt muotoja. Ei todellakaan mikään siisteyden huippu kuten olenkin jo useeseen kertaan jankannu, mutta mun skilleillä ihan pidettävä yksilö. Seuraavaks pitää lähtee kaavottamaan ja tekemään loppuja osia, niitä läpäreitä. Ja sen jälkeen miettiä kiinnitystä. Sitten matka jatkuu niihin jalkasuojuksiin ja keihäisiin. Toivon mukaan siinä vaiheessa jo otin vähän opiksi ja otan rauhallisemmin ton helvetin kalliin wonderin kanssa. En muuten selvinny ilman haavereitakaan ja poltin oikean etusormeni sen kuumailmapuhaltimen tulikuumaan suuhun. Not a big deal. Päätimpä sitten Yukimuran hyväksi tässä muutakin, esimerkiksi tässä kk sisään ois tarkotus hankkia salikortti, että aina välillä sielläkin kävis. Olen huono pysymään motivoituneena pitkissä projekteissa, mutta nyt kerrankin ois hyvä pitää siitä kiinni, että paremmilla mielillä pystyn cossaamaan.

Tästä tuli aika pitkää tekstiä niin jätän Ingan omaan postaukseensa, kun sekin varsinaisesti etenee tämän viikonlopun aikana. Pitänee kyllä sanoa, et tää on enemmän joku evoblogi kuin mitään muuta. Tuntuu että joka kerta kun kirjotan jotain, kirjotan siitä että voi vittu nyt kaikki meni ihan päin persettä. Ehkä vielä jonain päivänä näitä lukee ja nauraa sille kuinka häslä sitä on ollu. Vaikka loppupeleissä yleensä olenkin ihan suhtkoht tyytyväinen siihen mitä on saanut aikaseksi.

Nii se Desuki on olemassa

Miksi lie panttaan tätäki, kun ihan hyvin voi jo nyt kirjottaa. Eli siis, tulevan kesän Desuconin suunnitelmia up ahead!

Varmaan eka kerta, kun nyt jo oon alottanu kesän cosseja. Tosin tässä piilee se, että tehtäviä asuja on piiikkasen enemmän niin vähän pakko alottaa kunnolla ajoissa, et ehtii kaiken tekemään. Vaikken edes ole vielä Desuun ranneketta hankkinu, niin silti tämä ei ole lainkaan liian aikaista.. 8D Suunnitelmat on muuttunu tosta 2012 suunnitelmapostauksesta niin sitä suuremmalla syyllä kutkuan näitä paljastella.

Desucon lauantai

Sanada Yukimura - Sengoku Basara

Kesä alkanee siis kunnianhimoisimmasta cossistani. Yukimuran pistin 2012 listalle jo pari vuotta sitte. Mä en oikeestaan osaa sanoa, mistä hitosta se tarve cossata oikeen tuli, mut tämä vaan on niin must. Ihan käytännössä en ole Yukia vielä alottanu, mutta materiaalihankintoja on tehty jo jonki verran. Haravanvarret on venannu viimekesästä proppeja varten ja peruukinki hankin loppuvuodesta. Mutta eilen tuli sellanen ihana lähetys kuin Wonderflex palani <3. Hankin kaikista isoimpaa kokoa ihan varmuuden vuoks, vaikka vähän lompakko kärsi. Mut ah, tuskin maltan oottaa pääseväni sen kimppuu vaik tuli vähä sellanen olo, et hitto osaanks mä oikeesti tehä tosta mitään. Ensviikolla ku on Chibicon pitää käydä hankkimassa softista ja pitää testata onko mun hiustenkuivaajassa tarpeeks tehoja, ei tee mieli hankkia sitä kuumailmapuhallinta ellei oo oikeesti pakko. Alotan siis tekemisen propeista, koska ompelupuoli ei oo niin työläs. Ärsyttää etten ole löytäny mitään itse täydellistä tekonahkaa, monta ihan hyvää vaihtoehtoa, muttakun ne kaikki on netistä hankittavia niin iskee epäluulo millassia ne oikeesti on.

Taas onkin sitten paricossi luvassa ja Biffe vääntää Masan kaveriksi. Oon jotenki vielä tässäki vaiheessa ihan epäluulonen et oon oikeesti tekemässä tätä, on ollu niin pitkään vaan ajatustasolla. Vaikee kuvitella et tästä tulee oikeesti totta XD.

Desucon sunnuntai

Inga - UN-GO

Ja sitten tämä aikaisemmin mainitsematon Inga. Jotenki niin tykästyin tähän hahmoon niin tuli se hinku cossia jo tänävuonna ku on vähä ajankohtasempi (vaikka Inga cosseja tunkee joka kolosta). Sinällään tässä ei ole paljon tekemistä, koska oikeestaan kaikki tota hattua ja häntää lukuunottamatta on ostotavaraa. Asu onki melkein jo kasassa noita ite tehtäviä osia lukuunottamatta ja tietty maskeerauspuoli. Alunperin mä vähän epäröin tehä Ingaa, koska vannoin pysyväni kaukana kalpeista hahmoista ainaki jonki aikaa, mut sit mun päässä välähti ja tajusin et perse, Ingahan on ihan kunnolla valkonen. Eli ihomaaleja peliin. Budjetti nous siinä samalla pilviin, mut niihä se aina.

Se on muuten härö miten joskus annan muiden cossaajien vaikuttaa omaan cossiin ihan liikaa. Ingoja on siis tullu vastaan tosi paljon, mutta tosi harva on ottanu huomioon Ingan ihonväriä. Ja mulla tuli tästä epävarmuus et perkele haluanko mäkään sit pistää kunnon selkeen valkoseks. Niin naurettavaa et tekisin cossini vähemmän lähteen mukasen vaan sen takia, ettei moni muu ole näin tehny. Joo, kumma lapsi olen.

Peruukki on aina se ensimmäinen asia, minkä cossiinsa hankkii. Siitä se lähtee. Joten tietysti tämä mokoma minulla jo on. Voin sanoa olevani rakastunut, vaikkei sävy ole täysin sellanen mitä halusin luonnossa. (Mun peruukkipää on niin kaunis.....)

Eli ihan kivasti nää on lähteny rullaamaan, vaikkakin hitaasti koska on niin paljon tätä matskuhankintaa. Sit tietysti se Chibi vähän hidastaa, ku sinne pitäs vielä ommella se takki ja häntä valmiiks. Ja näin lopuksi vähän aiheesta poiketen:

Chibiconin taidekuja paikan sisältöäni : >  

Chibee

En pääsekkään vielä Desun cossien kimppuun kun yllättäen tuli tää kuukauden päässä oleva Chibicon väliin. Ihan alun alkujaan oli tarkotus vaan kierrättää jotain vanhaa cossia, mutta sitten tuo eräs kanssacossaajan ryökäle keksi mun päänmenoksi jotakin ja sillon olin vielä niin kovin herkkä tarttumaan mihin tahansa uuteen cossausmahollisuuteen, niin eipä sitä harkinnu sitäkään asiaa sitä sekunttia enempää. Ne perus tekosyyt tietysti piti käydä päässä läpi tyyliin "no siis voinhan mä tän ottaa vielä ku kuitenki tuun tarvii tälläst peruukkiiki vielä". No ei siinä mitä, halpa ja helppo cossi luvassa ja tosiaan peruukkiaki tarvii tulevaisuudessa, nii why not.

Vuh vuh

Kyseessähän on sitten oma hahmoni Naiki, tuttavallisemmin nasse, meijän hauvaparituksen sokea puolisko. En ois varmaan tarvinnu sitä sekuntiakaan epäröimään, koska hauvat on myrkyllisiä ja minä olen inspoineni nyt tosi herkässä tilassa. Tjoo, tämähän lähti siitä että Biffe teki Kinon ja ulkoiluttiki sitä nyt talvidesussa ja kun Chibiin päätettiin mennä / se on pieni con niin sinne ois kätevä tehä näitä omia hahmoja. Niin tapahtui puolpakottautuminen ja minä pukeudun hauvaksi, vuh vuh. Onhan se kiva et saa manipuloitua ittensä tekemään ja ahtamaan lisää cosseja tälle vuodelle, mut samalla katkeroidun sille etten saa koskaan vanhoja uusiokäyttää tän takia. Olen hamsteri, yhyy.

rawr

Nasse on itseasiassa jo aika pulkassa, kun suurin osa kamppeista löytyy jo kaapista ja jonki aikaa sitten käytti hyväksi UFFin takkialea ja sai hankittua sen takinki vaan vaivasella kympillä. Siihen tarvii vaan tehä noi karvat ja vähän lyhentää helmaa. Oisin halunnu hankkia nahkatakin, mutta koska...sellasta ei uffista löytyny ilman et ois nauranu ittensä tukehtumisen partaalle koska lol, niin päädyin sit ihan perus ruskeeseen talvitakkiin. Peruukin ja piilarit kans oon jo hankkinu, peruukki on saksittu ja..korvattu. Piilareiks oli tarkotus hankkia ihan punaset linssit ilman vahvuuksia, koska jostain syystä näihin ei niitä saa, mutta suureksi yllätyksekseni Candylensiin oli ilmestyny punaset piilarit vahvuuksilla. Vaikka sokeus olisi hyvin hahmouskottavaa, halusin kuitenki mielummin nähdä jotain ja olla ilman laseja, sen piilarin laadun kustannuksella. Noh...uskottavuudesta en sit tiiä, koska saamani linssit oli pinkit. En oo vielä kokeillu niitä nii en tiiä miltä ne silmässä näyttää, mutta tässä vaiheessa huokailen helpotuksesta sitä että omat silmät on ruskeet, niin pelkkä sävytys jo on tarpeeks riittävä.

mitenniin en jaksa ilmeillä...uliuu ja sitä rataa

Takin karvojen lisäks ei tässä muuta tarvi tehä kun häntä. Mietin et värjäisin tota Garekiin hankittua harmaata karvaa ja käyttäsin sitä, mut... nyt iski jo epäily sen onnistumisesta, niin ehkä vaan käyn köyhtymässä kangaskaupassa ja hankin kunnon karvaa. Ja täytyy sanoa, että onneks hankin viimein sen peruukkipään. Ton peruukin kynintä oli niin paljo helpompaa ku se ei luisunu kokoaika omille teilleen. Plus se pää on pelottavasti samankokonen ku omaki, eli silmiin asti mittasuhteet on oikein. Lisää helpotusta elämään.

Peruukki ennen leikkausta huonossa iltahämärä valossa

Chibiconissa me muuten aateltiin istua taidekujalla, josta olenki infonnu vähä enemmän TÄÄLLÄ. Ei siltä houkutukselta koskaan voi kieltäytyä, taidekujailu on joskus sen verran mukavaa touhua. Tosin kun yleensä, nyt siis ennakkovalmistelu tapahtuu cossien sijaan enemmän taiteilussa ja piirränkin ihan hulluna, koska intoni syö minut elävältä. Ennen chibiä me todennäkösesti käydään kuvaamassa näitä täällä kotimetsissä, et jotain sellasta voi odotella. Oompas mä nyt ahkerasti blogaillu, tekee mieli vaan höpöttää koska parhaillaan kuolen tylsyyteen. Työttömän elämää. Aaaaa miksi olen niin random.

Desucon Frostbite pukuraportti

Hoidetaan tämä siis suoraan alta pois.

Lauantaina tosiaan oli Katekyo Hitman Rebornin Squalo päällä. Asuun olen ihan tyytyväinen, mutta haluanko pitää sitä uudestaan? En tiedä. Ainakin opin sen että välttelen pitkähiuksisia hahmoja. Peruukki oli niin vaivaksi ja oli niin hankala pitää päässä. Se pituus ei ehkä niinkään, mutta se jos otsahiukset on pitkät kanssa niin ei kiitos. Kuvaajana jälleen kaikissa kuvissa Biffe ~

Sunnuntaina vuorossa Karnevalin Garekin Rinole versio. Otin varuiksi sen perusversion mukaan jos talvitakissa tulee conipaikalla liian kuuma, mut onneks näin ei käyny. Asu oli yllättävän mukava kokonaisuudessa pitää yllä ja näin jälkikäteen pidän siitä paljon enemmän mitä tekovaiheessa. Sävyt pelas kuitenki yllättävän hyvin yhteen, enkä oikeastaan kadu enää mitään. Tällä on oikein hyvä uudelleenkäyttöarvo ja uus shoottaus on luvassa kuhan tulis joku ihana lumimyrsky/sade. 

Pikkuhiljaa alan jo vähän enemmän olemaan tyytyväisempi omaan kädenjälkeen. Ja photoshootit alkaa jo tuntumaan luonnollisemmalta ja helpommalta. Hyvä alku tälle vuodelle, mille onkin suunniteltuna paljon enemmän mitä aikaisemmin. Aika myöhään tää tulee, mut voisin kokeilla sellasta uudenvuoden lupausta, et pidän kameraa enemmän mukana ku teen asujani. Miten nii laiska.

Eipä tässä kauaa tuu tän jälkeen olee hiljasena, sillä seuraavaksi oiskin luvassa tuo Chibicon näin yllättäen. Alunperin ajattelin pistää sinne ihan kierrätyscossin, mutta tuo eräs sai mut manipuloitua tekemään jotain uutta ja hämmentävää. 

Elä ny kuole

Vähän mietityttää, jaksanko vielä kirjottaa mitään raporttia Frostbitestä, jos jaksan ollenkaan. Mut yritetään nyt sit kuitenki. Pistän photoshoot matskua myöhemmin, niin tästä tulee vaan yleistä löpinää.

Frosti oli tosi rankka kokemus, varsinki etu- ja jälkikäteen. Meinasi koko pääsemiseni paikalle peruuntua, tai ainakin myöhästyä, kun kuntoni heitti perseet ja perjantai-lauantai välinen yö oli kamalin koko elämäni aikana. Ekaa kertaa sain jonkun paniikkikohtauksen siinä 1 aikaan yöllä, eikä se meinannu millään hillitä. Pulssi oli pirun korkeella ja huimas. Yritin siinä sitte tuntikausia rauhottua ja vatsan sisältöki nous pari kertaa. Olo oli niin helvetillinen ja ajatus nukkumisesta mahoton. No yritin kuitenki joskus 4 aikaa rueta nukkumaan ja 6 ois pitäny nousta. Sain ehkä tunnin nukuttua maksimissaan ja aamulla sit mittailtiin useeseen kertaan pulssia ja mietittiin lääkärille lähtöö. Pulssi kuitenki meni normaalimmaks aamulla, nii pääsin lähtee Lahteen tunnin myöhemmällä junalla.

Lauantai meni vähän kaikkien osalta koomatessa. Myöhästyttiin jälleen ekasta ohjelmasta (koska aikaisempi) ja siitä lähtiki kierre ettei sit päästy kun yhteen 6 suunnitellusta ohjelmasta kattomaan koko viikonloppuna, mikä ketutti aika kivasti. Koko viikonlopun oli tykytystä, muttei sentään niin tuskanen et ois pitäny lähtee pois. Olosuhteisiin nähden oli tosi hauska ja ihana con, ihan vaan koska seura. Mitä nyt on muiden tarinoita noista hotellijutuista lukenu, oon kiitollinen et se sentää meni ongelmitta. Hotelli oliki sitte oikeen..mielenkiintonen kokemus. Eipä sinäkään yönä paljoo nukuttu ja oltiin takas conipaikalla joskus puol yhen aikaan. Olo oli huomattavasti mukavempi kun oli talveen sopivampi asu niskassa. Sunnutai meniki pitkälle sit hengatessa ku ei minnee ohjelmiin päästy. Olin aika yllättyny et niinki moni tunnisti mun cossin, piristi oloo aika kivasti.

Nyt vaan odottelen kärsivällisesti josko ohjelmat ilmestyy nettiin sit joskus ja katon jaksanko editoida lisää shoottikuvia. Cossien osalta olen kyllä tyytyväisempi, mitä ne himassa lattialle leviteltynä ensalkuun näytti. Garekin takista nyt ainaki sai hyvän talvitakin.

Vieläkin on jumalattoman kamala olo niinku sillon pe-la yönä, näin iltamyöhään ku pitäs osaa nukkua. On nii heikko ja rampa olo et en jaksa ajatella paljo mitään muuta kun selviytymistä. Sain nukkumistraumat. Mut enköhän mä noit kuvii jossain vaihees pistä.

Kiukuttelu kannattaa

Vau kappas, en ole hermoromahduksen partaalla vaikka con on..ylihuomenna, 45minuutin päästä huomenna. Tämä siis tarkoittanee sitä että sain kaiken ajoissa valmiiksi, mikä on ihme mutta samaan aikaan tiedän kyllä että kaikki tulee kyllä tehtyä kun vaan niin päättää (tai mun tapauksessa kiukuttelen ja saan vapaaehtoista orjatyövoimaa). Oikeestaan päivitän nyt etukäteen vaan koska satuin innostumaan kameralla leikimiseen, mikä tarkoittaa ihan kauheelaatusia pikelimössökuvia on luvassa.

Miksi aina se cossi, mille on ehkä se suurin itsevarmuus että tämä tulee toimimaan, meneeki sitte lopulta niin et se on se mitä eniten vihaa. Mulla oli suuret toiveet Garekin suhteen, koska tottakai sitä tahtoo kaiken menevän hyvin asun kohdalla, mikä hyvin toteutettuna näittäs pirun hyvältä silmässä ja ois sellanen muutenki käyttökelponen kangasmötkäle. En vihaa tota takkia niin paljon mitä vihaan Okia, mut ...en ole niin innoissani siitä kuin tohtisi. Isoin ketutus on ton vaaleemman sinisen sävyvalinta, se on aika helvetin kamala ja liian tumma, mutten tyhmänä tajunnu kankaita ettiessä et sellanen vaaleen farkunsininen ois ollu miljoona kertaa parempi valinta. Jälkiviisaus oi olet taas läsnä. Ja en ihan oo kikseis tosta karvastakaan, se on niin kevyttä höttöä, mut sille ny ei mahtanu mitään ku harmaata tekokarvaa ny ei muuta löytyny, tarpeeks paljoo ja halpaa.

Olin laiska ja otin lattiakuvan......näyttää siis nii edustavalta

Sit toinen asia mitä kiroan on ihan oma pituuteni, olen pätkä....tai no, näytän ainaki. Ja olen saanut nyt täs taas todeta, ettei pitkät takit oo mun juttu. Tulee sellanen ...lapsekas olo ku on polviin asti ulottuva makkarankuori takki. Takki ois niin edustavampi pitemmällä ihmisellä jo ihan mallinkin takia, koska eniten mua hämää noi taskut. Ylä- ja alataskujen välit ois pitäny olla paljo pitemmät, mut vähän vaikee sitä nostaa ku koko hirviön pituus ei voinu tosta venyä. Toki pienemmät taskut ois voinu olla, mut sen vittumaisen väännön jälkeen oltiin valmiita jo polttamaan ne maantasalle.

Sisätaskut on jotain niin HHNNGG sellassia koskaan tekemättömälle...

TL:DR, taskut on se pahin ongelma ja muuten takki on ihan jees, ei niin megafail et itkisin sunnuntaina. Onneks. Mä varmaan nielin oikeesti sen 5 kiloo karvaa joka kerta ku pistin tota päälle, mä jostain syystä pidän suuta auki ku pistän vetoketjua ja syön siinä sit tota jokapuolelta tursuuvaa karvaa....ja kaikkii kiinnosti.

Läppäkovahuivi mikälie suoraan kiukkulandiasta

Olen kiukutellu paljon tosta huivista ja sitähän se olikin ihan loppuun asti. Se oli kamalaa tehdä, koska kaavat kusi. Läpät o vähä liian isot ja..muutenki koko kasa on turhan liian massiivinen. Mut taas sanon, ettei se niin kamala ole ottaen huomioon mitä kaikkea sitä tehdessä tapahtu. Tosta kuvasta puuttuu vielä ne mun tosi fantsut tekonahka remmit mitkä ompelin myöhemmin. Remmit tein vaan harmaasta jämätekonahasta joihin kävi ostamassa solkia (mitä muuten on haasteellista löytää). Sai esimakua nahan ompelusta ja sanon että.....me not too exited. Soljet on kultasia koska muita ei löytäny.

No mutta, itse Squalo onkin paljon positiivisempi tapaus. Sanoin etten pistä siitä mitään muuta ku shoottikuvia, mut valehtelin. Olen harvinaisen tyytyväinen lopputulokseen ja tossa pari päivää sitten ku pistin cossin kokonaisuudessaan päälle ja menin peilin eteen, tuli se ihana härö tunne et vau, mä jopa näytän hahmolta. Vahingossa tyköistuvaksi tullu asu oli yllätys, pitää jatkossaki ehkä uskaltaa vetää tiukemmalla linjalla.

Taas superedustava lattiakuva... Squalossa olenkin perin tyytyväinen kaikkeen, paitsi siihen tosi hämärään kämmiin nimeltä kaulus. En tiiä mistä helvetistä seki tuli mut......siinä evos vähän liianki lahjakkaasti. Kaula-aukko on siis PALJAS, vaikka se tosta kuvasta ei näykkään. Onneksi asu on musta ja onneksi omistan ton poolotoppini että voin piilottaa mokoman virheen aika harmittomasti. Mut kyl se silti perfektionistin mieltä kalvaa. Ei voi mitään. Nappeina käytettiin neppareita ihan nappinappien sijaan, koska laiskuus iski. Eikä ne nii pahalta näytä. Tää on varmaan ensimmäinen cossi, missä kämmien määrä on näinki vähäinen. Olen hyvinki itsevarma tän cossin suhteen, vaikka sellanen kiva asia kuin...hahmouskottavuus sitä syökin. Joo, nauran vieläki mun sparkle piilareille, mut minkäs teet.

Hmmm, eipä täs oo jäljel muuta kun propin lakkaus ja sit pitää rueta pakkaamaan. Tulee kauhein aamu ikinä, ku pitää jo ennen kuutta herätä. Hyi en oo aamu ihminen, poden semikroonista aamupahoinvointia. On muuten eka talvella tapahtuva con, joten odotan innolla ja kauhulla mitä tulevan pitää. Liikenteessä ollaan myös harvinaisen isolla porukalla, sillä Biffen lisäksi mukana on Ruisu ja Siv. Joten perinteiden rikkomista on luvassa.

Mä muuten huomasin, et aivan saletisti mä oon toistanu itteeni ihan kerpeleesti aina ku kirjotan uuden postauksen. Mulla on kultakalan muisti ku en muista mistä oon jo kirjottanu enkä jaksa ees vaivautua lukee edellistä, et mitäs oon jo kirjottanu. Haha, sori jos tää on häirinny jotakuta, mä vaan jankkaan itteeni muutenki tosi paljo.