"Sä näytät niin viralliselta" - Frosti lauantai

Lauantai alkoi - yllätys yllätys - jäätävässä koomassa kun ei saanut yöllä kunnolla nukutuksi. En muutenkaan ollut järin innoissani Sousein laittamisesta päälle, mutta yritin suhtautua päivään positiivisesti. En ole vieläkään tyytyväinen cossiini, niin en usko sitä koskaan uusivani, mut sentään muutama hyvä kuva riittää etten vihaa jotain cossia ihan täysin.

Kuvat on ottanut Biffe ellei toisin mainita

En edes loppujenlopuksi muista monelta päädyttiin paikalle, mutta päivä alkoi pitkälle haahuilulla ja taidekujaa tarkastamalla. Niin ja tietenkin Biffen cossia korjatessa, kerrankin se en ole minä kenen cossi menee heti ensimmäisenä päivän aluksi rikki. Heti alkupäivästä suunnattiin taas kylmää uhaten pihalle kuvamaan. Sousei on mulle jo siinä erittäin erilainen, koska piti olla niin vakava jäykkis, ettei hirveesti mitään posevaraa ollu. Varsinkaan, kun en ehtiny mitään miekkaa rueta tekemään. Mulle on suuri saavutus olla vakavana kuvissa, niin ainakin siinä tunnen onnistuneeni (tosin itken kun se kaikki vaiva mitä näin ponnariin niin se mokoma ei näy ees kuvissa :D). 

Ihan mielelläni tällä kertaa olin kameran takana, kun kuvasin Biffen Tenkaa. Tällä kertaa myös hoidin niidenkin jälkikäsittelyn omien lisäksi, niin menkää ihmeessä kattomaan työni hedelmää kun Biffe pistää ne blogiinsa esille (hävytöntä mainostustako) Niinkuin etukäteen luonnollisesti osasin odottaa, ei Dontenia tainnut tunnistaa kukaan, ei ainakaan tullut sitä tunnustamaan. Ja jotenkin arvasin että joku erehtyy sanomaan minua saksalaiseksi kenraaliksi ja sieltähän se sitten tuli päivän aikana :D

Päivän ainoa varsinainen ohjelma oli Gintama luento, mikä jäi itselle vähän laimeaksi, kun odotin vähän energisempää esitystä ottaen huomioon minkälaisesta sarjasta on kyse. Mutta hyvin sillä tappoi aikaa, melkein heti ohjelman perään meillä oli miittiä ja siinä samalla päästiin ekaa kertaa kokemaan meido cafeta. Tunsin oloni töykeäksi kun en tilannut mitään tosin ಥ⌣ಥ Miitistä juostiinkin sitten cossikisoihin, minne saatiin harvinaisen huonot paikat, 3 parvelta. Viimepostauksessa mainitsinkin siitä, miten mua ahistaa nykyään pääsaliohjelma ja koko kisojen ajan jouduinkin itseäni rauhoittelemaan. En tiedä olenko tullut vaan niin paljon herkemmäksi kovalle musiikille vai onko ne nykyään oikeesti kovemmalla kuin ennen. NCCn voittajaesitys kyllä oli upeinta mitä olen pitkään aikaan nähnyt ja jo ihan sen takia ansaitsi sijoittumisensa.

Kuvan on ottanut Kyuu Eturautti

Kisojen jälkeen ei muistaakseni tehty enää pahemmin mitään, vaan lähettiin perjantaitakin aikaisemmin takasin hotelliin. Lauantaina oli paljon kivoja elementtejä, mutta oma fyysinen olotila taas vei voiton siinä, etten hirveästi kyennyt päivästä nauttimaan. Sousei cossina menee siihen haluaisin kovasti polttaa sen kategoriaan, koska en laske cossien onnistumista sillä miltä ne lopulta näyttää vaan sillä miten itse niistä pidän. Sousei näyttää ihan hyvältä kuvissa, mutta en todellakaan ole tyytyväinen siihen teknisessä mielessä. Noh, ehkä opin tästä jotain.

Polkkatukkamoe - Frosti perjantai

Jännästi mulla on joku ihme haluttomuus kirjottaa tänne mitään Frostista, hämmentävää. Mutta ehkä nyt kuitenkin niin teen.

Cossini sain semimukavasti torstai iltana valmiiksi ja perjantaina lähettiin kohti Lahtea yhden aikoihin, koska haluttiin mennä ihan rauhassa hotelliin heti ku sinne pääsee ja käydä syömässä, ennenkun lähetään itse conipaikalle. Kyllä huomas että ollaan hyvin ajoissa, koska yhtään selvästi Frostin kävijää ei matkanvarrella tarttunut näköpiiriini. Tuli kyllä taas niin ihanan silmätikku olo, varsinki ku mentiin syömään :D Ja superhämmentävästi joku tuli kaupassa sanomaan, että ihan hirmu söpö cossi. (*´д｀*)

Kaikki kuvat on ottanut Biffe

Laitoin Mirain päälle jo kotona kaikessa rauhassa. Pitkästä aikaa koin jotain suurta hämmennystä katsoessani peiliin, onhan kyseessä ensimmäinen koulutyttöhahmo mitä cossaan. Opettelin vartavasten käyttämään tekoripsiä, mutta eipä ne tässä cossissa pahemmin tavallisesta erottuneet :'D 

Suurinpiirtein neljän aikaan lähdettiin hotellilta talsimaan kohti Sibbeä, sen verran aikasin että ehittäis shoottaamaan pihalla ennenkuin ovet aukeaa. Mirai ei ole mikään erityisen lämmin cossi ja olin ihan umpijäässä kuvailun päätteeksi, n. pari minuuttia ennen viittä. Biffe sai ahkerasti lämmitellä jäisiä käsiäni. Sisälle pääsy ja rannekkeen saaminen oli sangen sutjakkaa, eikä siinä tullut mitään viivästyksiä, onneksi. Frostin alottaminen perjantaina tuntui vähän höpöltä, kun oli jo pimeää, eikä me paikalla muuta oikeastaan tehty kuin mentiin kattomaan avajaiset. 

Mulla jäi Yukista vähän traumoja amv-kisoista, minkä takia olin ihan hermona pääsalissa istuessa. Kova musiikki on mulle rankka paikka nykyään. Mutta Biffen kanssa derppaillessa olo helpottui huomattavasti, etten joutunut juoksemaan ulos keskenkaiken o(≧o≦)o

Laatuesimerkki :DD

Avajaisten päätteeksi jäätiin vielä hetkeksi paikalle pyörimään esim. kirjoitettiin tervehdysseinälle. Mutta jo jotain puol seittemän aikaan lähettiin talsimaan kohti hotellia kaartaen ensin kaupassa. Olen itse ainakin nykyään niin rampa, ettei conissa myöhään oleminen, saati sitten valvominen tule kysymykseenkään, vaikka Biffe jaksoi kommentoida tuntevansa olonsa vanhaksi kun lähetään aikasin conista :D Hotelli kun ajatuksena miellyttää muutenkin enemmän kun conissa väsyneenä kituminen. Lämmin sänky, anime ja himmeet perseilynaurut kun maistuu paremmalta conipäivän päätteeksi.

Mirai oli ihan kiva ensikosketus tämän tyyppisiin hahmoihin, vaikka kyllä silti tunsin oloni vähän epäsopivaksi kun ole mikään pieni ja söpö tyttölöinen (ι´Д｀)ﾉ Ensikerralla kyllä vähän enemmän lämmikettä päälle brrhhh!

Muutoksia & mini WIP

Yukiconin jälkeen kuvittelin jo pahimman stressin lievittävän, mutta päinvastoin, nyt on niin vaikeeta keskittyä cosseihin kun olotila ei ole mikään paras. Viikko pari sitten tein kerrankin itseäni kuunnellen päätöksen, että siirrän Shahran kesälle. En mitenkään jaksa/ehdi/kykene tekemään sitä Frostiin pilaamatta enempää terveyttäni ja muutenkin, Shahra merkitsee cossina mulle sen verran paljon, etten halua vaan kyhätä sitä kasaan kiireessä ja stressissä. Oli kyllä yllättävän vaikeeta keksiä toista, vähemmän stressaavaa cossia tilalle, mutta lopulta semmonen kuitenki löytyi.

Kon - Tokyo Ravens

Ajatus Konin cossaamisesta kutkutteli jo ensihetkestä, kun se sarjassa ilmaantui. Päädyin siihen sitten pitkällisen pohdinnan jälkeen, kun totesin että haluan tehdä pörröisen hännän :D
Uuden cossin noukkiminen pari viikkoa ennen conia on aika hermojaraatelevaa omalla tavallaan, varsinki jos pitää tilata siihen osia. Peruukin onneks löysin englantilaiselta myyjältä ja se tuli supernopeasti. Pinkkiä lukuunottamatta kaikki kankaat löyty jo kaapeista. Nyt kuitenki kaikki vastoinkäymiset kaiken muun päälle on aikaansaanut sen, etten oikein jaksa panostaa Frostin cosseihini tuskin yhtään ja haluan vaan saada ne valmiiksi.

Ekat korvat mitä oon ite tehny hhui

Sousein kohdalla stressiväsy varsinkin näkyy, enkä pidä siitä tällähetkellä yhtään. Oikeastaan kaiken pahan alku ja juuri, kirjaimellisesti, on huonot kaavat ja niin Konissa kuin Souseissa ne todellakin on huonot. Eikä ole aikaa tehdä muutoksia. Sousein takissa kaulus on harvinaisen huonosti kaavotettu ja se pilaa vähän liikaakin kokonaisuutta. Taskuistakin onnistuin tekemään ihan liian pienet. Ihan pahimmasta päästä nämä säädöt ei ole ja ne ei varsinaisesti edes näy päällepäin, pahinta on istuvuus ja cosseja on aika epämukava pitää päällä. Takki on siis aikalailla kanttauksia vaille valmis ja housut joudun jättämään ensviikolle, kun tukikangas loppu just ärsyttävästi kesken.

Paskanen peili, köhköh

Souseissa ainoa asia mistä tällä hetkellä olen ylpeä on  sen peruukki. Ponnarin tein ennen Yukia ja onneksi niin. Ekaa kertaa oikeesti panostin ja pistin tähän todella paljon aikaa, meni kokonainen päivä. Tein ponnarin hyväksikäyttäen Hanskun peruukki wippiä  (taivaanlahja tämä postaus, kiitos <3) ja en voisi olla tyytyväisempi. Ponnari on siistein ikinä tekemäni ja se on hyvin hyvin tukeva, ettei varmasti mene purkautumaan tai valumaan mihinkään, enkä joutunut pistämään yhtäkään lisäkuitua. Painoa sillä tottakai on, joudun käyttämään varmasti tuhottomasti pinnejä että peruukki edes pysyy päässä. Peruukkia pitänee vielä trimmata lyhyemmäksi.

Mistään muusta ei mulla kuvia ole ja kun kaikki 3 cossia on aikalailla ompelupainotteisia, niin en usko enää pistäväni mitään postausta ennen Frostia. See ya there then ~

Yukicon jälkimarinat - Sunnuntai

Sunnuntai siis alkoi hyvin hitaasti ja itseään rauhoitellen ja manaten että menee sinne coniin asti. Yhtään ei huvittanu lähteä jäätymään sinne, mutta koska conipäivästä ei tulis pitkää päätti sinne lähteä meiningillä, että kyllä sen jaksaa ja eihän sitä nyt coneja näin helpolla jätä välistä.

Päivä lähti käyntiin pakollisilla ostoksilla (pitää nykyään ostaa aina jos on mahollista rannekkeet coneista, siitä kun on tullu nykyään niin pirun stressaavaa kun nyt Yukiinkaan ei oltais päästy jos ei oltais osallistuttu kisoihin ja sitä kautta saatu lippuja kun se meni täysin ohi). Mentiin kattomaan taas Laeppavian ohjelmaa, jännästi ne tasan ainoat asiat mitä käytiin kattomassa, tietty myös päättäjäiset mut ne on nykyään aika turha juttu. Alkujaan meinasin taas ahdistua sielläkin, mutta kyllä se fiilis pikkuhiljaa pureutui ja kykeni rentoutumaan, varsinkin kun joku ihana ihminen pyysi pistämään peliääniä pienemmälle (kovat äänet on yksi mikä saa mut hetkessä ahistumaan paniikin partaalle). Sitten käytiin hakemassa nimmarit ja suunnattiin pihalle kuvaamaan.

Kaikki kuvat © Biffe

Ja voi hitto kyllähän siellä kylmä tuli, sattuneesta syystä. Kuka mitään talvivaatteita talvella, pöh. Asagi oli ihan jepa pitää päällä, mutta harmittaa taas niin pirusti kun kiireen takia sen kanssa joutui tekemään paljon kompromisseja. Esim kengät ja vyöt on ihan hirveät. Alan vihaamaan ohutta lörppätekonahkaa ihan sydämeni kyllyydestä, sitä on niin mahdoton käsitellä.

Nimitin tätä cossia venäläiseksi katukulmahuoraksi..miksiköhän

Yukiconin ympäristö on tosi kivan näköstä ja sieltä oli helppo löytää oivia paikkoja kuvata. Ja myös kelit oli niin omiaan, molempina päivinä oli kuvatessa niin hyvää valoa, ettei mun hirveesti kuvia tarvinnu edes jälkikäsitellä. Ehkä se on sen jäätymisen arvosta.

Loppu aika menikin sitten itteään lämmitellessä, hihojeni karvojen nyppimistä kirahvin afroa varten ja odotteluun et ne päättäjäiset alkaa. Hyvin lyhykäinen päivä, mutta oikeastaan iha hyvä näin, oli oikein kompakti paketti niin ettei semmosta turhaa ajankulutusta varsinaisesti tullu ja ei ehtiny väsy puremaan niinkuin yleensä coneissa sunnuntaisin.

Pidin Yukiconista oikein kovasti ja ehdottomasti mennään ensvuonna uudestaan. Yritän tässä keräillä voimia, kun eipä mene kauaa kun Frosti jo sieltä tulla tupsahtaa. Ehkä mä nyt ehin tekemään pukuni ajoissa, ilman että tapatan itteni 2 viikon pitusella yli 10h/per päivä väännöllä. Iso ehkä. Toivottavasti. Mutta Frostin jälkeen sitten helpottaakin taas vaihteeksi.

p.s Lähetääksh drinkshuille?

Yukicon jälkimarinat - Lauantai

Vai pitäisikö sanoa Peruutuscon, eiku. Ei sillä että ne hirveesti on mun conittamiseen vaikuttanu, mutta kyl sitä sivusta vähän ihmetteli kun kokoaika näkyi ohjelmanperuutuksia ja kisoista about puolet peruutti tulonsa. Johtuiskohan vuodenajasta ja jostain sairausepidemiasta.

Mut anygays, Yuki oli monella tapaa hyvin erilainen coni meikäläiselle. Matkaa tapahtumapaikalle ei ole kuin joku kolkyt kilsaa jos sitäkään niin vältyin pakkaamiselta, roudaamiselta, hotelleilta ja julkisilla liikkumiselta. Tein cossejani ihan väsyitkuissa perjantai iltaan asti ja vihasin molempia siinä vaiheessa niin paljon. Kaiken maailman väsymysten roikkuessa niskassa en ollut erityisen innoissani coniin lähtemisestä. Ja kun oli niiiin pirun kylmä. Päädyin paikalle vähän ennen kymmentä ja se muutaman minuutin odotus pihalla oli jo jäädyttää mut kuoliaaksi kun odotin Biffeä. Noh siitä möngittiin sisään ilmottautumaan kisoihin ja pistämään cossit niskaan. Ensinäkemältä Yukin tilat oli oikein hienot, vaikka jo siinä vaiheessa kun con ei ollut vielä edes auki tiesi että kyllä siellä aika ahdasta tulee, kun isoja aukeita tiloja ei pahemmin ollu missään. Suunnattiin siis bäkkärille ja totesin sen olevan ehdottomasti koko conin mukavin alue. Pukkarit oli kivan pieniä ja satuttiin tulemaan niin ettei tarvinu tapella paikasta minne asettua.

Kaikki kuvat on kuvannut Biffe

Suunnattiin tiemme suoraan kuvauspisteelle, minkä jälkeen oli pitkään hengailuaikaa. Totesin jo kotona, etten takissani pysty pahemmin istumaan kaiken härpäkkeiden ja helman takia, mutta uhmattiin kohtaloa ja mentiin kattomaan Laeppavian haastattelu. Todettiin siinä sitten istuessa cossini hajonneen ensimmäistä kertaa ja ohjelman päätteeks oli matka takasin pukkariin korjailemaan irronneita osia. Pitkin päivää cossista irtosi liimaukset sieltä täältä ja maalia kului kulumistaan. Melkein sai pelätä, että onko sitä minkälaisessa kunnossa tuomarointiin mennessä.

Yhden aikaan piti mennä odottamaan tuomarointi vuoroa. Odottaminen oli sangen kituvaa, kun en tosiaan voinu istua millekkään normaalille penkille ja aina kun joku mamma kysyi haluanko istua jouduin sen toteamaan. Kunnes sitten, yksi lähti ettimään jotain jakkaraa ja löysi pianotuolin :D. Siitä sain oman personal tuolini ja voi sitä ekstaasia kun sai viimeinkin istahtaa. Eipä siinä kauaa ehtiny kun piti nousta tuomarointiin.

Odotin tuomarointia innon ja kauhun sekaisin tuntein jo siitä asti, kun ne julkistettiin. En ois parempia tuomareita voinu pyytää. Tuomarointi huone oli hyvin pieni, niin tuli vähän nurkkaan ajettu tunne :D Mutta ah, kuten etukäteen kuvittelinkin, jokainen tuomari oli niin pirun mukava ja ihana, että vaikka tietämättäni jännitin niin paljon että tärisin, niin silti tuli niin hyvä tunne sieltä lähtiessä. Ja oikeesti kyselivät kaikki asioita kunnolla ja näpertelivät proppiosiani ja juttelivat ja AAH. Olin niin tyytyväinen kun vertaan tätä kokemusta Traconiin, missä se tuntui niin nopealta pintaraapaisulta. Juuri tätä halusinkin. Tuomaroinnista palatessani jäin odottamaan kun seuraavaksi oli Biffen vuoro ja pyysin mammalta keksejä, etten kuolisi siihen penkille.

Tuomaroinnista mentiin shoottaamaan ulos ja voi jehna puntit tutis aika ihanasti. No en sentään jäätyny, paljoa. Höpöteltiin muutamille ihmisille ja sitten pitikin mennä takasin bäkkärille lavaosuutta varten. Mulle iski ihan hirvee väsy kun vaan haukottelin ja olin ihan puoliunessa. Siinä vaiheessa kun piti nousta jonottamaan kuitenkin iski ihan hirvee jännitys, tärisin ihan mahottomasti. Hyvin pitkälle sen takia kun kroppa sanoi kukkuu. Vähän ennen omaa vuoroa kävellä lavalle oikeasti hetken ajan ihan vakavissani harkitsin, että lähen viipottamaan hevonhelvettiin siitä tilanteesta. Mutta ei kun lavalle vaan ja kas, sinne päästessä taas pää tyhjeni enkä jännittäny yhtään. No okei se kysymys oli ihan kauhea, koska hirvee lagi, mut kai mä siitäkin selvisin.

Sitten oli ihan hirveän pitkä odotus, että sai tietää tulokset. Ainakin mulle. Mä pitkin päivää jankkasin Biffelle kuinka en usko yhtään omiin mahdollisuuksiin sijottua, koska en yhtään missään vaiheessa ole osannut seisoa asuni takana niinkuin Luciuksessa. Varsinkaan kun näin muiden asuja. Joten voi helvetti sitä shokin määrää kun kuulin oman osallistujanumeroni lausuttavan kolmannelle sijalle. Melkein huusin ääneen että mitää helvettiä :D Olin niin shokissa lavalle kävellessä, etten edes kuullut perusteluita ollenkaan vaan sain ne kuulla sitten bäkkärillä jälkikäteen. Olen yhäkin siinä tilassa, että mitä ihmettä tapahtui.

Tosi hyvälaatunen kuva pokaalista

Kyytini oli saapua jotain puol kaheksan aikaan ja piti sitten se loppuaika tappaa jotenkin. Päätettiin mennä amv-kisaan ja kadun sitä päätöstä loppuelämäni. Äänet oli niin perkeleen kovalla, että kaiken väsymyksen päälle se oli mulle liikaa. Rupes ahdistaa ja huimaamaan niin luvattoman paljon, että piti lähteä sieltä hyvin nopeaa pois. Loppuaika meni siihen ittensä rauhottamiseen ja soitin, josko mut haettais vähän aikasemmin. Ihan aamuun asti olo pysyi niin hirveänä ja melkein harkitsin jättäväni sunnuntain väliin, olo oli vaan niin kauhea ja ahdistunut. Olen ollu jo pari vuotta hyvin ahdistusherkkä, mutta ekaa kertaa se iski conissa. Ja toivon, että myös viimeistä.

Mutta juu, olen BM'ään näin loppupeleissä paljon tyytyväisempi, mitä olin aikaisemmin. Kerrankin näinpäin :D Asua päältä ottaessa iski pieni envälitäenäärage ja sitä myöten voinen sanoa, ettei asu tule näkemään enää päivänvaloa. Vuosi alkoi oikein ihanasti ja kiitos vielä tuomareille ja kaikille ketkä onnittelivat ;v;

Olen elossa...vielä

Hupsista blogi on näköjään ollu vaihteeks vähän pidempään horroksessa. Siihen on kaksi syytä, en ole tehnyt mitään tai olen tehnyt niin paljon etten muuta päivän aikana ehdi tekemään. Hieno ristiriita.

Eli ton miekan valmistumisen jälkeen oli..noh....hiljainen kausi millon en tehnyt oikein mitään kuin leikkelin melkein kaikki palat molempiin cosseihin ja tietty kaavat. Ja vasta viimeviikolla aka vajaa 2 viikkoa ennen conia rupesin vasta ompelemaan. Hahhaa mitenniin saamattomuuteni vaan tuntuu pahenevan. Olen ommellu kuin hullu ja joutunut taas harrastamaan pirun aikasin heräämistä, että ehin oikeasti saamaan jotain valmiiksikin. Niin ettei laatu kärsi. Sob. Tietty on hairahtanut tekemään muutakin ja nämä viimepäivät on ollu motivaation kanssa kamppailua. Luojankiitos mulle tuli sopivasti vuorokato töistä että ne ei keskeytä spurttaamistani pahemmin.

Mut okei BM on..ollut samaan aikaan ihan kivaa ja sairaan karseeta ommella. Ekaa kertaa koskaan ikinä päätin tehdä takista proton ja voi onnea kun oikeesti niin vaivauduin tekemään. Vältyin pahalta katastrofilta meinaan, koska kaavat oli harvinaisen päin mäntyä. Sekin homma sitten alusta ja seuraava versio olikin huomattavasti oikeampi. Modailin protoa niin, että sen paloista tuli piirrettyä uudet kaavat ja sitten vasta ne lopulliset palat. BMssä pahin vitutus on se miten kankaat ei sitten yhtään pelaa yhdessä ja dorkana jouduin ostamaan oransseihin kohtiin lakanakangasta. Se perkele kun tuppaa menee rutulle ja rypylle vaikka kuinka silität ja asuni tuntuu olevan harvinaisen jäätävä ruttukasa. Itken.

Valmis hiha

Hihaan mulla uppos oikein ehanasti melkein kokonainen päivä. Varmaan haasteellisin hiha ikinä. Olisin ihan tyytyväinen mokomaan jos toi oranssi ei edelleen ois niin kamalaa mitä se on ja valkonenkin päätti tehdä kaiken mahollisimman vaikeaksi ja menee niin monelle kurtulle vaikka kuinka yritin huolellisesti ommella. No okei ihme että se toimii edes noin hyvin. Ironista että sen kerran kun päätän oikeasti olla huolellinen niin kangasvalinnat näyttää keskaria kaikelle sille vaivalle.

Epätoivoinen yritys saada edes jotenkin edustavaa kuvaa keskeneräsestä takista (sain äitiltä joululahjaksi kyseisen mallinuken btw <3)

Takki on syöny ihan kivasti tukikangasta ja kun siinä on vielä vuori niin voi jösses kun on painava. Hitaasti mutta varmasti sain takin n. 4päivässä ompelumielessä valmiiksi, kaikki extra sälpe vaan on vielä kiinnittämättä.

Kertoo paljon et tää on edustavin kuva koko cossista

Hupun harmaan karvan nyysin Garekin takin reunuksista, koska ostamani harmaa karva oli jotain niin järkyttävää, ettei sitä mitenkään voinu edes harkita käyttävänsä. Näytti kun olisin kyniny jonku raivotautisen kissan....

..................aivan

En jaksa sen selvemmin tarkentaa koko ompeluprojektia ja ei siitä oikein heru mitään hyvää kuvaa selvästikään ennen ku se on kokonaan valmis. Ompelusten ohella olen tehny vöihin tulevia ..öh...juttuja ja miekkoja. Miekat tein jälleen eristelevystä koska kevyttä ihanuutta, mutta ajattelin pinnottaa sen tekonahalla. Huono päätös, koska ne tekonahat mitä mulla on ei yhtääään sovellu päällystämiseen. Joten pistin taas sanomalehteä päälle ja tadaa erittäis huolelliset miekat on valmiit. Yksityiskohtia tein softiksesta.

Valmiit miekat piu

Worbla on niin jännä matsku

Valmiita juttusia

Siinä nyt on jotain, mun pää kummasti taas tyhjeni että se punanen lanka on taas jossain ja nytkin päivitän vaan jotenkin sekaisessa olotilassa kun pidän taukoa :D Vielä on ihan kivasti tekemistä ja Asagissa en ole tehnyt mitään muuta kun alottanu ompelemaan tässä samalla housuja ja tehnyt parhaat asepropit ikinä. Eli mukavan kiireinen viikko luvassa..

BM miekka wip 2/2 & ensikosketusta Worblaan

Olen jotenkin taas niin puolihysteerisessä tilassa sen suhteen ehdinkö saada cossini ajoissa valmiiksi, kun en vieläkään ole itse ommeltavien osalta edennyt kaavoja pidemmälle. Vaikka suhteessa kesään aikaa on runsaasti. Nyt sitten vielä kun oli mahdollisuus tehdä ahkerammin, joudun ottamaan rauhallisesti terveydellisistä syistä. Mutta kyllä jotain olen saanut jo tehtyä.

Kun olin saanut BM.n miekan "rangan" tehtyä, oli siis päällystyksen vuoro. Yritin olla sen kanssa mahollisimman kärsivällinen ja ihan hyvin siinä onnistuinkin. Liimasin siis kaikki softikset kiinni pohjaan ja reunoihin tein vielä maalarinteipillä vahvistusta. Sen jälkeen pistin sanomalehti + liisteri päällysteen, vain yhden kerroksen. Mulla oli alusta asti vahva epäily, että onnistuuko se nin siististi kuin haluaisin. Kerroksen kuivamisen jälkeen vahvistin pintaa vesi+liima seoksella, minkä jälkeen oli vuorossa ihan tuhottoman monta kerrosta gessoa. Menin kokoaika laskuissa sekasin, mutta n. 16 kerrosta per puoli tuli suurinpiirtein pistettyä.

Manasin itelleni, että tekisin vaikka 50 kerrosta, jos se sitä vaatisi, koska sanomalehtien kanssa kävi juuri niinkuin pelkäsin, niiden reunat näkyi selvästi epätasaisena pintana. Noh, olin kuitenkin jokseenkin tyytyväinen kerrosmäärään, vaikka tietystä kulmasta epätasaisuus ja selvät reunat näkyykin (mitenniin perfektionisti). Reunoista tuli vieläkin epätasaisemmat, mutta sille ei oikeen mitään mahtanu. Gessopinnan sitten hioin ja maalasin ihan suoraan vaan akryylimaaleilla.

Tästä näkee mittakaavan

Aluksi meinasin tekeväni jotain hienompaa varjostusta sun muuta, mutta tasainen maalipinta näytti paljon paremmalta. Noi kaikki pienet pisteet tein kohomaalilla ja noi "sulat" pinnoitin erikseen vesi+liimasekotteella ja maalasin, kunnes lopuksi liimasin ne kiinni. Vasta ennen maalausta oikeasti tajusin, että hittovie miekasta tuli mittakaavaltaan ihan liian iso. Sen oikeasti pitäis olla vähän vajaa puolet pienempi, mutta yritän elää asian kanssa. Olen kuitenkin ehdottoman ylpeä tuotoksestani ja se on tähän mennessä ehdottomasti paras proppini. 

Miekan (ja pariin muuhunkin kohtaan) päälle tulevan koristeet päätin tehdä samalla tavalla, kuin myöhemmin teen Shahran korut ja Sousein napit. Eli hartsista. Löysin semmosta jännää silikoni massaa, mistä saa tehtyä muotteja. Tein paperimassasta mallin ja painoin silikonimössön sen päälle ja näin sain taiottua sille hitusen epämääräisen näkösen muotin. Sen pitää seisoa vähintään 3 päivää, joten en ihan vielä saa miekkaa lopullisesti valmiiksi.

Miekan lisäksi tein BMän toisessa kädessä olevan "kouran" ja olkapanssarin. Tilasin tätä jo varmasti kaikkien tuntemaa Worblaa ja suoraansanottuna jännitin ja kauhusin ihan hirveästi sen kokeilemista, vaikka kokemusta Wonderfelxistä on. Aluksi se olikin tosi outoa käsitellä, mutta kun pääsin perille sen ominaisuuksista, niin tekemisestä tuli loppujenlopuksi paljon helpompaa mitä Wonderiä käyttäessä koskaan on ollut. 

Kynnet aloitin suunnittelemalla aikalailla satunnaisesti kaavan paperille, minkä mukaisesti leikkasin worblasta paloja. Ensimmäinen kappale oli kauhean taistelun takana, mutta sen jälkeen loput olikin hyvin helppo saada aikaan, kun pystyin painamaan ne ensimmäisen päälle leivinpaperi palojen välissä, että sain halutun muodon aikaseksi mahollisimman siististi. Tein kynnet siis kahdesta palasta, mitkä hyvin pikkusäätäen yhdistin reunoista. Tämä tuskin olis Wonderilla onnistunut, ainakaan näin hyvin, koska Worblan ihana liimapuoli mahdollisti yllättävän tukevan otteen ilman, että varsinaista selvästi erottuvaa saumaa joutui tekemään. Haastavuutta tuli siitä, että vaan reunat saivat kuumeta ettei muoto lössähtäisi. 

Worblan tekstuuri on hyvin karheaa, joten halusin edes vähän saada siihen tasaisuutta, joten pistin muutaman kerroksen gessoa ja hioin kevyesti. Sen jälkeen vaan maalasin akryylimaaleilla, sekottaen mustaa ja hopeaa.

Kynsiä varten teen tottakai pohjaksi hanskan, mihin ne sitten liimaan. Pistän sisään vähän täytettä, että saan ne pysymään tukevammin paikallaan, enkä vedä noin paljon sisään mitä noissa testikuvissa. 

Kynsien lisäksi tein olkapanssarin Worblasta, sen alle vaan pistin softista. Piirsin jälleen kaavan minkä jäljensin softikselle, tein muotoleikkaukset jotta sain softiksen tohon muotoon ja liimasin reunat yhteen. Spontaanilla kokeiluilla Worbla saa taas Wonderiin suhteessa lisäpojoja, koska Wonderissa ois varmasti tullut ryppyjä ilman ylimääräistä saumaa, mutta Worblaa sain venytettyä niin, että se asettui täysin siististi softiksen päälle ilman yhtäkään ryppyä tai lisäsaumaa. Venyttelin sen siis kylmänviileästi softiksen päälle ja leikkasin ylijäämät pois ja taitoin reunat toiselle puolelle. En siis käyttänyt taakse toista palaa Worblaa, koska olen pihi, mutta sitähän se ei tosiaan edes vaatinut, koska liimapinnan ansiosta Worbla pysyy itsessäänkin softiksessa kiinni ja on näin paljon kevyempi. Yhden kerroksen takia se myös joustaa, eikä ole kivikova jämäkkä. Olen muuten sen verran maso että leikin ja painelin tulikuuman Worblan kanssa ihan paljain sormin, en saanut kuin lieviä palovammajälkiä :D

Takapuoli

Gessottu pinta

Maalattu pinta

Ja takaa maalasin mustaksi

Maalipinnasta tuli oikein hieno, kun tein pohjan hopeamaalilla ja vähitellen hinkkasin siihen valkoisella pintaa päälle. Eli valosta ja kulmasta riippuen pinta on puhtaanvalkoisen ja hopeisen välillä ja kiiltää kivasti. Sääli ettei kamerat oikein koskaan nappaa näitä vain silmällä nähtävie efektejä.

Armoriin teen vielä jostain toppaukset, että se pysyisi kädessä vähän tukevammin ja burtaalisti vaan liimaan sen sitten hihaan kiinni. Kaavojakin olen saanut aikaseksi ja todennäköisesti ekaa kertaa teen takista proton, koska sen oikea hahmottaminen tuntuu itse mahdottomuudelta. Kaavoja olen muutenkin jokseenki saanu aikaan, paloja en ole vielä mihinkään leikannut. Ihan hyvä kerrankin lähteä näistä propeista ja oikeasti tehdäkin ne ekaksi valmiiksi.

Olen tehnyt kaikkea pientä puurtamista ja toivon, että kunto vähän kohenisi, jotta kykenisin niitä paloja leikkaamaan mahollisimman pian. Mutta ihan hyvää edistystä kai olen tehnyt ja hurjan ylpeä olen kaikista saavutuksista tähän asti. Selvästi kisat saavat mut motivoitumaan tekemään vähän tarkempaa ja siistimpää jälkeä :D