Desucon Frostbite masterpost

Blogini näköjään taas vaipui hetkeksi koomaan. Frosti oli ja meni, suunnitelmat vaihtui siitä mitä tänne niitä kertoilin ja sillee. Tungen koko Frostin hommat yhteen ja samaan postaukseen joten varautukaa vähän isompaan teksti ja kuvaseinään.

Perjantai >>

Mulla ei pitäny tulla mitään kiirettä cossien kanssa, varsinkin kun tein muutoksia perustuen siihen mitä ehdin tekemään. Suurin syy oli tietynlainen motivaation totaalinen puute, eikä edes aikataulupaniikki saanut mua tekemään cosseja ahkerasti.

Perjantai alkoi stressatessa miten aamu lähtee käyntiin kun piti saada niin paljon aikaseksi. Cossit piti viimeistellä loppuun ja pakkaaminen oli tavallistakin kamalampaa. Jos ois ollu ihan normi coniviikonloppu ois päässy helpolla, muttakun piti ottaa mukaan taidekujakamat ja repullinen peruukkeja niin..tavaraa oli paljon ja se painoi..paljon.

Perjantain cossina oli siis Ginoza Psycho Passista. Cossiin en tehnyt oikeastaan mitään, muuta kuin leikkasin peruukkia ja ompelin takkiin yhden napin lisää. Mikä on ihan kiva juttu, ei aina tarvi tehdä kaikkea alusta asti itse. Äitini ihmetteli et mihin hautajaisiin olen menossa ja olin sanoa että omiini, koska en todellakaan odottanut innolla kamojen roudausta.

Se ainoa julkaisukelpoinen kuva Ginozasta, aamulla napattu selfie

Perjantai 13 osottautui kyllä ihan nimensä arvoiseksi. Pääsimme jokseenkin elävänä hotelliin, mikä näytti todella..fiiniltä. Nauratti kun oikeesti kerrankin sulauduttiin suhteellisen hyvin kun oli molemmilla puvut päällä. Käytiin kaupassa jonka jälkeen hetken hotellissa lössötessä lähdettiin itte conipaikalle neljän maissa. Meillä oli siis suunnitteilla ihan ryhmä, mitä odotin sangen innoissani. Alkuperäinen suunnitelma oli et saatais shootattua ennen kun coni itsessään aukeaa. Noh, oltiin Biffen kanssa ekana paikalla, pyörittiin ympäriinsä ulkona vittuuntuneina ja kylmissään ihan siksikin, kun piti saada kirpparikamat vietyä, eikä ohjeet tässä pelanneet yhtään. Eka kerrottiin että menkää Sibben taakse jostain ovesta viemään, muttei siellä ollut mitään aukinaista ovea. Sitten tultiin takasin pääoville ja koputettiin ikkunalasia et tulkaa sieltä hakemaan meidän kamat.

Loppuaika sitten ooteltiin pihalla, josko porukkaa alkais tulemaan. Moni kertokin et tulee myöhässä mut..niin. Viideltä aukes coni, se kaikki ruuhka ja jonottaminen oli aika...mielenkiintosta. Biffellä tippu rannekekkin kädestä, onneks joku tajus sen ja Biffe tajus et se oli sen??? Odottelu sitten jatkui sisätiloissa, ois halunnu mennä ohjelmiin, muttei raaskittu mennä kun venailtiin muita ryhmäläisiä. Aika kului ja kului ja kuuden jälkeen osa pääsi paikalle asti. Haluttiin Biffen kanssa lähtee takas hotelliin seittemän maissa monista syistä ja lopulta kaikki ryhmäläiset eivät päässeet ajoissa paikalle, niin koko homma meni meidän osalta penkinalle. Eli perjantaina vaan venailtiin kyrsiintyneenä eikä saatu yhtään kuvaa. Lievästi sanottuna harmitti perkeleesti et taas ei menny kaikki ihan suunnitellusti, mutta minkäs teet.

Lauantai >>

Lauantain puvukseni vaihtui siis Valentine Skullgirlsistä, sillä en Hakuryuuta ois mitenkään saanu tehtyä ja Valentine oli mulle tärkeämpi. Pidin siitä miten Valentine sopi jokseenkin conin teematiikkaan (:D) mutta on kyllä tasan viimenen kerta että pistän noin olematonta cossia päälleni talvella. Oli meinaan ihan saakelin kylmä, sisällä pärjäs mutta ulko ovien lähelle, saatikka ulos ei ollut mitään asiaa. Mikä vähän harmittaa, koska kuvausmahdollisuudet on täten rajalliset. Noh, Valentine saattaa päästä vielä joskus uusintakierrokselle.

 

Kuvat on Biffen ottamia, luonnollisesti

Mentiin ekana cosplayn terveellisyys luennolle. Se oli ihan valaisevaa, semisti vaan mietin koko aika päässäni et yolo ja miten mun oma cossini just nyt ei ehkä hiponut mitään terveellisyyden perikuvaa. Oli ihan kiva tietää miten ihmiset suhtautuu cossien tekoon terveyden kannalta, en ainakaan ole itse pahimmasta päästä.

Kuvittelin Valentinen maskin olevat puhdasta helvettiä, mutta yllättäen se hengitti hyvin. Se kyllä vitutti miten taas onnistuin sössimään kauluksen ja se ei oikein ollut yhteistyöhaluinen. Muuten cossissa oli yllättävän mukava olla (miinus se kylmä) ja olen siihen tosi tyytyväinen.

Lauantai meni perus hengatessa ja muutamalla luennolla istuessa (tai seisoessa). Sekin on harmittava seikka miten just ne mitkä kiinnosti todella paljon, oli perjantaina ja sunnuntaina, eli niin ettei niitä päässyt näkemään. Lauantai oli mun osalta aika meh, oli kiva höpistä ihmisten kanssa, mutta yleisesti ottaen mulla oli kovin tylsää, varsinkin kun ei päässyt oikeesti edes käymään ulkona. Muutenkin mieliala oli vähän mitä oli perjantain jäljiltä, mutta ei onneks mitään pahempaa.

Lähdettiin conista vieläkin aikaisemmin, vähän viiden jälkeen, ihan vaan koska väsytti, nälätti ja itselläni tosiaan oli niin tylsää ettei jaksanut vaivautua pyörimään pidempään. Ja rupes se muutenkin jo tuntumaan, kun toinen silmä oli peitettynä vanulla ja se kirveli pitemmän päälle. Olin kyllä tyytyväinen, että moni tunnisti cossini ja puhui kanssani pelistä :>

Sunnuntai >>

Sunnuntai alkoi super aikaisin, herätys soi jo ennen viittä. Heräsin kyllä ihmeen helposti ja virkeänä, toisin kuin yleensä conisunnuntaisin. Mikä on outoa, koska en ole ennen näin aikasin sunnuntaisin joutunu heräämään :D Syynä tietysti oli sunnuntain taidekujailu, missä piti olla kahdeksan aikaan pistämässä pöytää kuntoon. Aamu oli kyllä ihan uskomattoman perseestä näin muuten ja pelkäsin sen pilaavan koko päivän ja conin lopullisesti. Cossini (Genderbend Madoka) meni monelta osin paskaksi ja muutenkin oli olo että onko tämä pakko pistää päälle. Nielin ylpeyteni ja suostuin sitä päälläni pitämään koska muutakaan ei ollut. Muutenkin tietyistä liittymättömistä syistä vitutuskäyräni nousi kattoon ja conipaikalle kävellessä piti tyhjennellä päätä ja ihastella todella ihanaa auringonnousua, että ei pilannut päivää mielentilallaan. Mielelläni menisin normistikin aikasin coniin, koska ah, olen ihan aamu ihminen ja ilma oli niin ihana.

Kuvat on ottanut Punapanda

 Conissakin vitutusta oli vielä havaittavissa kun pöytäni kanssa meinas tulla kiire ja muutenkin, taidekujan auetessa eka tunti oli ihan kamala (pahoittelen niille ketkä tuli puhumaan sen tunnin aikana, olin vielä kärttyinen ja vasta totuttelin sosialisoimaan). Pikkuhiljaa olo lähti paranemaan kun useampi ja useampi ihminen tuli puhumaan, muutamasta sanasta ihan kunnon keskusteluihin. Vähän niinkuin ois moottori lähteny hiljalleen käyntiin, kun puhuminen lopulta tuntui niin luontevalta ja itsekin innostuin vähän puheripuloimaan. Ja tämä pelasti conini täysin, se että oikeesti puhui ihmisten kanssa. Ja olin ihan pirun otettu siitä miten ihmiset oikeesti lähestyi ja keskusteli mun kanssa, koska mulle se ei ole millään tapaa tavallista. Myyntikin rupes sujumaan ihan mallikkaasti. Desussa on tosi kiva taidekujailla ja mulle parasta tosiaan on se, että sieltä ihmiset helpommin saa kiinni kuin conissa pyörimällä.

n. kolmen aikaan piti pöytää lähteä purkamaan, että ehti hakea kamat ja tuotot myös kirpparilta. Oli sangen hektistä miten yhtäkkiä loppuun tulikin niin paljon porukkaa niin ostamaan kuin puhumaan, että pyörin siinä vaan ympyrää pitkin poikin pöytää kun piti ratketa moneen suuntaan yhtäaikaa. Mutta nautin todella kovasti koko kokemuksesta ja mieluusti menisin uudestaan, vaikka ihan vaan istumaan sinne unohtaen koko myynnin :D

Kirpparilla sai todeta kaiken menneen myydyksi, joten sain Frostista ihan kivat yhteystuotot. Pian lähdettiinkin odottamaan bussia millä suunnattiin rauttikselle. Kotimatka oli taas semmosta helvettiä ettei mitään rajaa. Olinkin parin päivän päästä kuumeessa saikulla, suurimpana syynä varmaan se, miten podin kylmää niin pitkään.

Ensviikolla pääsenkin suuntaamaan katseet tuleviin cosseihin ja coneihin. Seuraava coni on Popcult Helsinki, missä aikomus on mennä taas taidekujailemaan koko viikonlopuksi. Sinne en tee varsinaisesti mitään cossia, joten seuraavat varsinaiset projektit onkin sitten Desuconin cossit. Niistä sitten postaus myöhemmin o/

PreTracon ja kisojen paineenpurkua

Sain cossini sopivasti valmiiksi torstaina, kun oltiin sovittu, et perjantaina polkisin Biffelle ja shootattaisiin Rin siellä kotistudio oloissa. Ja yritys oli saada kuvia Saatanan kanssa, josta sais muokattua Kuron mut asiat ei mee ihan niinkuin haluaisi kun puhutaan eläinten kanssa kuvaamisesta..ja tietty olin hankkinut Riniin pitkät haltia korvat, mitä en aikonut pistää conikäyttöön.

Poljin ihan rauhassa (kaupan kautta, auttelin mummojakin kauppajonossa huhhuh) Biffelle ja tein vähän tuttavuutta karvaisen kuvaajaparini kanssa. Leikitin sitä ihan hulluna mut ei sille energialle tuntunu näkyvän loppua :D Vähän se minuu aristeli, mikä sit oli vähän ilmeisempää ite kuvatessa kun otus ei oikeen viihtyny meikäläisen sylissä. Lopulta se mönki sohvan alle piiloon, joten kuvailtiin ensiks ilman sitä.

Oli aikamoista säätöä valojen kanssa, mikä sit johti ongelmiin valotusaikojen kans, mut kyllähän sitä jotain sai tästä irti. Ei ehkä ihan niin helppoa mitä oikees studiossa, mutta kuitenkin.

Kaikki Saatanan kanssa otetut kuvat on vähän...öh...tasoa viuhahdus, joten lopulta otettiin vähän vähemmän hallittu kuvaustilanne missä houkuttelin otusta lähemmäs herkuilla. Saatana on nyt muokkaamaton, mut ihan sama.

Päivän "ihanin" puoli olikin sitten polkea takas kotii pakkaamaan, yleensä sen matkan polkemiseen menee se joku 25-35min mut mä huitasin menemään vartissa, väsymys ja hienmäärä oliki sit sen mukaista ja koska mul oli Rin viel päällä, niin sain vähän kuivatella vaatteita ennenku sain ne pakattua :D


Muuttah, mitä vielä haluan tähän postaukseen lisätä on pieni muhiva ranttini Traconin cosplaykisojen suhteen. Traconin pukukisa on ollu mulle se isoin päämäärä mitä voisin saavuttaa, koska siitä isomman tason kisat on arvokisoja mihin en mitenkään päätyisi osallistumaan, kun jo perus coni/kisastressi on paikoin jo liikaa, niin siihen joku edustuspaikka ja ulkomaihin lähtö ois mulle fyysisesti ja henkisesti aivan liikaa. Mitä järkeä kisata jos ei edes haluais voittaa tai sitä haluais siltä välttyä? Ja koska haluan muutenkin nimenomaan pitää painon omassa asussani yksinään, niin esim esityskisat on ihan väärä suunta mulle. Suomessa ei ole mitään välimaastoa, on pienet perus lavajuoksukisat ja sitten pompataan suoraan arvokisoihin. Traconin pukukisa oli kovemman tason lavajuoksu, minkä takia olin äärimmäisen vittuuntunu kun kuulin, ettei sitä tähän Traconiin ole edes tulossa. Kaikki suunnitelmat vaihtu ja sillai.

Nyt kun ajattelen kisaamista, väistämättä tulee tunne että mihin suuntaan sitä nyt voi edes lähteä. Haluan tehdä isotöisiä ja haastavia kisa-asuja, mut jos ne kisat mihin voisin löytää itteni osallistumasta on aikalailla pienempien conien kisoja, se tuntuu lievästi sanottuna yliampumiselta. Haluan kisan, missä on kovempi taso, muttei se vaatisi mitään edustuspaikkaa. Jos puhutaan esityksestä, niin voisin vielä jollain tapaa harkita jos tuomarointiperuste ois pääpainoltaan silti asussa, mutta mukaan kuuluu joku esitys. Mutta silti, en hirveästi haluais et se menee siihenkään, et jos haluaa kisata näyttävällä puvulla esitys on ehdoton, kun ei musta saa mitään esiintyjää tekemälläkään. Se on turhauttavaa et vaikka osais tehä asuja, muttei esityksiä, niin ei löydä sitten paikkaansa oikeen mistään.

Välillä tuntuu, et kisoja tehdään paljon yleisön mielenkiintojen mukaan. Usein valitetaan, et lavajuoksut on tylsää katottavaa. Se joka kerta herättää mussa suurta turhautumista. En mä useinkaan halua edes esiintyä ihmisille, olla mikään viihdyttäjä siellä, vaan nimenomaan haluan kisata omalla asullani ja unohtaa sen esiintymispuolen. Suomeen pitäs saada laajempi kirjo cossikisoja, joihin myös me rajalliset ihmiset voitas huoletta osallistua. Ei ole mitään isoa conia, missä ois vaan asuun perustuvaa isomman tason kisaa. Ne on aina arvokisoja tai esityskisoja. Joten Traconin pukukisan lähtö oli mulle iso isku, enkä tiedä enää mitään mihin tähtäisin.


Et semmosta, seuraavaksi sitten ite Traconista.

Joku Animecon XI raportti vaan

Huomaa et koen vaan yhä pahempia conidarroja nykyään siinä mielessä, että aikasemmin halusin kirjottaa raportit mahollisimman nopeasti mut nyt on vähän silleen onko pakko? Kai ihmiset näitä lukee niin kirjotetaan sitten.

Kuvat on ottanut Biffe

Perjantaina tosiaan lähdettiin taas Conibussilla kohti Kuopiota ja jännästi kyllä joka kerta se matka tuntuu jotenkin helpommalta, kai ihan sekin ettei yritä väkisin itseään viihdyttää. Oltiin taas paikalla sen verran myöhään että kömmittiin heti nukkumaan. Hotellina ollaan käytetty paljon Cumulusta, mutta nyt onkin vaihto edessä koska alkaa pikkuhiljaa vituttaa se pieni kuuma koppi mihin aina joudutaan, kun ei ole mitään oikeeta ilmastointia. Muutenkin kun on varaa valita niin miksi tyytyä huonompaan.

Coniaamut tuottaa mulle paljon tuskaa nykyään, herään aina aamulla siihen tunteeseen et onko pakko nousta ja onko pakko pistää asua päälle. Varsinkin jos tietää, että siihen menee paljon aikaa ja vaivaa. Ho-ohin laitautumiseen meni melkein ruhtinaalliset 2 tuntia ja oltiin vähän myöhässä aikatauluista, kun oli tarkotus ehtiä kymmeneksi viimeistään paikalle ku Biffen piti suunnata taidekujalle pistää pöytää pystyyn. 

Biffe meni suoraan henkilökunnan ovista pistämään pöytäänsä kun itse kipitin pääovien kautta. Kävin vähän kohentamassa itteäni ja pyörin hetken ympäriinsä yrittäen ettiä missä se taidekuja tälläkertaa oli. Pakko sanoa että tää oli eka kerta kun en oikeesti karttaa kattomalla osannut sanoa mihin sitä pitää mennä. Opasteita kyllä oli, mutta sitä ihmetteli mihin ihmeeseen sitä on menossa kun piti mennä niin monen oven ja portaiden kautta jonnekkin eristyksiin. Ite tila oli ihan passeli tarkoitukselleen, vaikka tuntu jotenkin pöhköltä miten "kaukana" se muusta conialueesta oli. Autoin Biffeä pistämään pöytäänsä kokoon kunnes katosin kiertämään conia ja odottamaan ekan ohjelman alkua. 

Päivä koostui siis parista ohjelmasta, taidekujalla koomaamisesta ja satunnaisista huomiohuor  hillumishetkistä conipaikalla. Tuntui aika oudolta pyöriä conissa yksin, mutta päivä meni yllättävän nopeasti kun tekemistä löytyi kokoaika. Anime oli taas tasan niin ahdas kuin aina ennenkin ja siinä vaiheessa taas mietti miksi mun cossini koostuu pitkästä laahuksesta kun menin jo laskuissa sekasin kuinka monta kertaa ihmiset sitä talloi. Joku perkele taisi myös ihan tahalleen sitä kiskoa. Yhdessä vaiheessa lähin torille ostamaan mansikoita ja se oli ehottomasti sen päivän paras hetki vaikka kunto meinaskin loppua kesken. Muutama conikävijä ketkä vastaan käveli kehui cossiani mutta sitäkin enemmän ne randomit tavikset kehuivat asuani. Varsinkin pikkutytöt olivat ihan innoissaan mekostani ja yksikin vanhempi rouva oli ihan mykistynyt ja sanoi leuka loksahtaneena että olen kuin oikea prinsessa :D Niin ja pääsimpä muuten videollekin!

Päivän päätteeksi mentiin pikasesti shoottaamaan, sääli ettei kuvauspalvelu ollut auki kuin kolmeen niin ei saatu mitään yhteiskuvia aikaseksi. Shootin jälkeen kipsutettiin takasin hotellille ja siinä matkalla yks jos toinenkin randomi taas halus meistä kuvan :D 

Sunnuntai onkin sitten ehkä conihistoriani jäätävin päivä. Aamulla heräsin suorastaan ahdistuneena siitä, et pitäs nousta ja edes koskea cossiini. Koko sen ajan kun pistin sitä päälle ja sen ajan kun odotin et Biffe pistää omansa, mietin vaan että kuin kauan jaksan sitä päälläni pitää. Vihasin mokomaa niin paljon ja vihasin sen päällä pitämistä vielä enemmän. Tallustettiin conipaikalle ja mentiin suoraan jonottamaan sitä ainoaa ohjelmaa mitä oli tarkotus mennä kattomaan sinä päivänä. En ikinä ennen ole tuntenu oloani niin epämukavaksi ja hirveäksi cossissa ja ohjelman jälkeen yritettiin shootata asujamme. Hyvin nopeasti tuli tunne että ei ja kun vilkaisin niitä nopeita räpsyjä niin tuli vaan yhä enemmän tunne että ei. Päätettiin siis suunnata suoraan ottamaan mokomat rytkyt pois niskoista ja ollaan loppupäivä "siviileissä". Ja onneksi näin. 

Tuntu aika virkistävältä hillua conissa ilman cossia ja käytiin mm. myyntipöydät huolellisesti läpi, hengailtiin ja nautittiin coniympäristöstä. Jutusteltiin ihmisille ja istuttiin taas jopa pari tuntia taidekujalla. Kun päättäjäiset rupes lähestyy katoin muodostunutta jonoa hyvin epäuskoisena. Ihan jäätävä jono. Päätettiin, et odotetaan kunnes se jono häviää ja katotaan sit mennäänkö sinne vai ei. Biffe osallistu piirtokisaan ja ois palkittu lavalla, mutta eihän se mitään palkintoa ehtiny saamaan kun päättäjäisissä vaan jaariteltiin kaikkea ja vasta lopuksi tuli palkintoja. Meidän piti olla bussilla 17.45 ja bussi lähti 18, joten vitutti ettei ehditty palkintojenjakoihin vaikka päättäjäiset alko jo viideltä. Ensvuonna ois harkinnassa osallistua kisoihin ja jos palkinnot taas jaetaan vasta päättäjäisissä ja sielläkin vasta viimeisenä niin...Mouru tulee antamaan paljon vihapostia. Eihän sen ketään pitäisi haitata että hoidetaan ne tärkeät ensin ja sitten vasta ylimääränen jaarittelu. 

Kaikesta huolimatta Anime oli ihan hyvä coni ja kyllä sinne mielellään menee. 

Muutoksia & mini WIP

Yukiconin jälkeen kuvittelin jo pahimman stressin lievittävän, mutta päinvastoin, nyt on niin vaikeeta keskittyä cosseihin kun olotila ei ole mikään paras. Viikko pari sitten tein kerrankin itseäni kuunnellen päätöksen, että siirrän Shahran kesälle. En mitenkään jaksa/ehdi/kykene tekemään sitä Frostiin pilaamatta enempää terveyttäni ja muutenkin, Shahra merkitsee cossina mulle sen verran paljon, etten halua vaan kyhätä sitä kasaan kiireessä ja stressissä. Oli kyllä yllättävän vaikeeta keksiä toista, vähemmän stressaavaa cossia tilalle, mutta lopulta semmonen kuitenki löytyi.

Kon - Tokyo Ravens

Ajatus Konin cossaamisesta kutkutteli jo ensihetkestä, kun se sarjassa ilmaantui. Päädyin siihen sitten pitkällisen pohdinnan jälkeen, kun totesin että haluan tehdä pörröisen hännän :D
Uuden cossin noukkiminen pari viikkoa ennen conia on aika hermojaraatelevaa omalla tavallaan, varsinki jos pitää tilata siihen osia. Peruukin onneks löysin englantilaiselta myyjältä ja se tuli supernopeasti. Pinkkiä lukuunottamatta kaikki kankaat löyty jo kaapeista. Nyt kuitenki kaikki vastoinkäymiset kaiken muun päälle on aikaansaanut sen, etten oikein jaksa panostaa Frostin cosseihini tuskin yhtään ja haluan vaan saada ne valmiiksi.

Ekat korvat mitä oon ite tehny hhui

Sousein kohdalla stressiväsy varsinkin näkyy, enkä pidä siitä tällähetkellä yhtään. Oikeastaan kaiken pahan alku ja juuri, kirjaimellisesti, on huonot kaavat ja niin Konissa kuin Souseissa ne todellakin on huonot. Eikä ole aikaa tehdä muutoksia. Sousein takissa kaulus on harvinaisen huonosti kaavotettu ja se pilaa vähän liikaakin kokonaisuutta. Taskuistakin onnistuin tekemään ihan liian pienet. Ihan pahimmasta päästä nämä säädöt ei ole ja ne ei varsinaisesti edes näy päällepäin, pahinta on istuvuus ja cosseja on aika epämukava pitää päällä. Takki on siis aikalailla kanttauksia vaille valmis ja housut joudun jättämään ensviikolle, kun tukikangas loppu just ärsyttävästi kesken.

Paskanen peili, köhköh

Souseissa ainoa asia mistä tällä hetkellä olen ylpeä on  sen peruukki. Ponnarin tein ennen Yukia ja onneksi niin. Ekaa kertaa oikeesti panostin ja pistin tähän todella paljon aikaa, meni kokonainen päivä. Tein ponnarin hyväksikäyttäen Hanskun peruukki wippiä  (taivaanlahja tämä postaus, kiitos <3) ja en voisi olla tyytyväisempi. Ponnari on siistein ikinä tekemäni ja se on hyvin hyvin tukeva, ettei varmasti mene purkautumaan tai valumaan mihinkään, enkä joutunut pistämään yhtäkään lisäkuitua. Painoa sillä tottakai on, joudun käyttämään varmasti tuhottomasti pinnejä että peruukki edes pysyy päässä. Peruukkia pitänee vielä trimmata lyhyemmäksi.

Mistään muusta ei mulla kuvia ole ja kun kaikki 3 cossia on aikalailla ompelupainotteisia, niin en usko enää pistäväni mitään postausta ennen Frostia. See ya there then ~

Olen elossa...vielä

Hupsista blogi on näköjään ollu vaihteeks vähän pidempään horroksessa. Siihen on kaksi syytä, en ole tehnyt mitään tai olen tehnyt niin paljon etten muuta päivän aikana ehdi tekemään. Hieno ristiriita.

Eli ton miekan valmistumisen jälkeen oli..noh....hiljainen kausi millon en tehnyt oikein mitään kuin leikkelin melkein kaikki palat molempiin cosseihin ja tietty kaavat. Ja vasta viimeviikolla aka vajaa 2 viikkoa ennen conia rupesin vasta ompelemaan. Hahhaa mitenniin saamattomuuteni vaan tuntuu pahenevan. Olen ommellu kuin hullu ja joutunut taas harrastamaan pirun aikasin heräämistä, että ehin oikeasti saamaan jotain valmiiksikin. Niin ettei laatu kärsi. Sob. Tietty on hairahtanut tekemään muutakin ja nämä viimepäivät on ollu motivaation kanssa kamppailua. Luojankiitos mulle tuli sopivasti vuorokato töistä että ne ei keskeytä spurttaamistani pahemmin.

Mut okei BM on..ollut samaan aikaan ihan kivaa ja sairaan karseeta ommella. Ekaa kertaa koskaan ikinä päätin tehdä takista proton ja voi onnea kun oikeesti niin vaivauduin tekemään. Vältyin pahalta katastrofilta meinaan, koska kaavat oli harvinaisen päin mäntyä. Sekin homma sitten alusta ja seuraava versio olikin huomattavasti oikeampi. Modailin protoa niin, että sen paloista tuli piirrettyä uudet kaavat ja sitten vasta ne lopulliset palat. BMssä pahin vitutus on se miten kankaat ei sitten yhtään pelaa yhdessä ja dorkana jouduin ostamaan oransseihin kohtiin lakanakangasta. Se perkele kun tuppaa menee rutulle ja rypylle vaikka kuinka silität ja asuni tuntuu olevan harvinaisen jäätävä ruttukasa. Itken.

Valmis hiha

Hihaan mulla uppos oikein ehanasti melkein kokonainen päivä. Varmaan haasteellisin hiha ikinä. Olisin ihan tyytyväinen mokomaan jos toi oranssi ei edelleen ois niin kamalaa mitä se on ja valkonenkin päätti tehdä kaiken mahollisimman vaikeaksi ja menee niin monelle kurtulle vaikka kuinka yritin huolellisesti ommella. No okei ihme että se toimii edes noin hyvin. Ironista että sen kerran kun päätän oikeasti olla huolellinen niin kangasvalinnat näyttää keskaria kaikelle sille vaivalle.

Epätoivoinen yritys saada edes jotenkin edustavaa kuvaa keskeneräsestä takista (sain äitiltä joululahjaksi kyseisen mallinuken btw <3)

Takki on syöny ihan kivasti tukikangasta ja kun siinä on vielä vuori niin voi jösses kun on painava. Hitaasti mutta varmasti sain takin n. 4päivässä ompelumielessä valmiiksi, kaikki extra sälpe vaan on vielä kiinnittämättä.

Kertoo paljon et tää on edustavin kuva koko cossista

Hupun harmaan karvan nyysin Garekin takin reunuksista, koska ostamani harmaa karva oli jotain niin järkyttävää, ettei sitä mitenkään voinu edes harkita käyttävänsä. Näytti kun olisin kyniny jonku raivotautisen kissan....

..................aivan

En jaksa sen selvemmin tarkentaa koko ompeluprojektia ja ei siitä oikein heru mitään hyvää kuvaa selvästikään ennen ku se on kokonaan valmis. Ompelusten ohella olen tehny vöihin tulevia ..öh...juttuja ja miekkoja. Miekat tein jälleen eristelevystä koska kevyttä ihanuutta, mutta ajattelin pinnottaa sen tekonahalla. Huono päätös, koska ne tekonahat mitä mulla on ei yhtääään sovellu päällystämiseen. Joten pistin taas sanomalehteä päälle ja tadaa erittäis huolelliset miekat on valmiit. Yksityiskohtia tein softiksesta.

Valmiit miekat piu

Worbla on niin jännä matsku

Valmiita juttusia

Siinä nyt on jotain, mun pää kummasti taas tyhjeni että se punanen lanka on taas jossain ja nytkin päivitän vaan jotenkin sekaisessa olotilassa kun pidän taukoa :D Vielä on ihan kivasti tekemistä ja Asagissa en ole tehnyt mitään muuta kun alottanu ompelemaan tässä samalla housuja ja tehnyt parhaat asepropit ikinä. Eli mukavan kiireinen viikko luvassa..

Because why the fuck not

Sanoi Mouru kun päätti osallistua kisoihin, vielä asulla minkä tekeminen on _pahinta_helvettiä_ikinä ja aikaa on normaaliakin vähemmän.

Mutta hei, mitäs tässä stressiin kuollessa, eihän siinä mitään uutta ole. Kirjoitan tätä..lievästi vittuuntuneena, väsyneenä ja likaisena koska viimepäivät on kulunu lähinnä ompeluhuoneeseen lukittautuneena. Traconin cossit on tuttuun tapaan lähteny liikkeelle hyvin hyvin laiskanlaisesti, koska en tahtonu löytää sitä motivaatiota aktiivisen kesän jälkeen (mutta koskaan en tästä mitään opi). Ja nyt mulla on ollu 4 päivän vapaaputki minkä aikana oli tarkotus saada molemmat hyvin pitkälti valmiiksi, mieluusti yli puolenvälin.

HAH!

Ekana päivänä eli sunnuntaina tein Spyron armoreita ja .. ne sain ehkä jotenkuten valmiiksi. Kengät, olka- ja käsiarmorit sain maalausta vaille tehtyä ja olen niihin ihan tyytyväinen (kuvia sit joskus kun jaksan kaivaa kameran). Muuttelin niitä suht rajulla kädellä tekemästäni reffistä, lähinnä sen fiiliksen mukaan miten osaan tehdä ja mikä on käytännöllistä. Suunnittelin tekeväni siis armorit kokonaisuudessaan valmiiksi mut hah en ehtiny.

Maanantaina mulla meni koko helvetin päivä yhden Luciuksen hihan kanssa. Mä olen aina vihannu kanttaamista ja 90asteen kulmia niin tämähän on niitä täynnä. Aivan uskomatonta säätöä ja nyt se vaan odottaa sitä että jaksan korjata sen loppuun. Tiistaina sitte tein toisen hihan, senki vaan melkein loppuun ja alottelin Spyron siipiä muotoilemalla niitä rautalangasta. Ja nyt ollaan ihanasti viimesessä päivässä ja kaskummaa, vieläkään ei ole mitään valmiina asti. Sob?

Tänään olen tehny ihan hulluna tota takkia eteenpäin ja vaikka joutusin tekemään yöhön asti niin mähän sen ainaki saan tänään valmiiksi. Se pitäs vielä vuorittaa, kaulus ommella kiinni ja tehdä toi etuläppä. Helman kuviointi oli sekin aivan jäätävää säätöä, voin vaan olla ilonen että sain sen alta pois ennenkun epätoivo päätti iskeä. Minäkun päätin olla sen verran perfekionisti, etten missään nimessä tee kulmiin saumoja vaan täysin saumattomasti. Päätelkää siitä miten ihanaa sitä oli ommella.

Kuvia tulee siis...joskus, kun ehdin niitä ylipäätään ottaa hah. Mulla on enää 2 täyttä päivää tekoaikaa mikä on lievästi sanottuna liian vähän, joten joudun joka aamu nousemaan kukonlaulun aikaan, että ehtisin tekemään ennen töihin lähtöä, kun neki on mua vastaan olemalla päivävuoroja.

Ihankun tätä tekstimerta ilman kuvia ei ois jo tarpeeks, mutta sanottakoon vielä, että kisailmo oli aika helvettiä sekin, kun menin missaamaan sen ekan ihan vaan typeryyttäni ja toisena mul olikin työvuoro niin Biffen piti tehdä se mun puolesta. Heuheu mun ajatuksen karkailee ja pitää mennä taas ompelemaan, ehkä joku järkevämpi postaus sit kuvien kera kuhan saan oikeesti..jotain valmiiks.....

Cosplay, mitä se on?

Viimepäivien fiilikset cossien suhteen 

Jonku pitäs tulla ravistelemaan mua just nyt. Tai enemmänkin valamaan jotain inspoja. Oikeeeestiiiiii yhyyyy ini ini Mourulla on nyt kiukkupöksyt. Joo ehkä en heittäydy uhmaikäiseksi mutta argh, viimeisten viikkojen aikana on ollu joku niiin maan mahdoton kyvyttömyys tehdä cosseja. Jotenkin se on nyt turhan vaikeaa enkä jaksa yhtään. Turhaudun ennenkun ehdin edes mitään alottaa vaikka ei olis yhtään aikaa kiukutella. Ehkä tämä tästä paranee kun pääsen ylihuomenna ostamaan tavaraa ja tänään kortin vingutuksen seurauksena hankitut tavarat saapuu. Syliinynyy.

No..olenhan mä JOTAIN tehnyt mutta en mitään oikein merkityksellistä. Ehkä. En tiiä. Nisaa varten ostetut tekonahat saapu ja meni monta päivää tuulettaa sitä säilytysaine löyhkää pois että voin edes mennä lähelle koko kangasta. Jatkossa kyllä ostan nahkani kyseiseltä ebay myyjältä, sen verran kivaa tuo on ja tuli ihan suht kivutonta vauhtia perille. Vähän epämukava sitä silti on työstää koska sitä ainetta tarttuu käsiin ja iho oikein siitä niin tykkää. Myös itse nahka on niin liukasta että nyt viimestään ymmärrän miksi ihmiset kiukuttelee tekonahan ompelua. Ehin jo repiä sitä yhestä kohtaa sovittaessa ja muutenkin kaikkia purku ja neulanjälkiä löytyy saumojen läheisyydestä. Miten niin en jaksa välittää hah.

Iihan hyvään alkuun sain mokoman nahkamakkarankuoren. Sain ihan hirveen hysteerisen naurukohtauksen kun totesin että däääämm nahka sopii mulle eiku. Tykästyin mokomaan ihan liikaa haha. Pitäs nyt vaat jaksaa jatkaa sitä eteenpäin. Hirveästi haalarini vielä kaipaa mallausompelua, en taaskaan saanut kaavoja lähellekkään sopiviksi tehtyä sob. Aina teen joko liian pientä koska en osaa ottaa asioita huomioon (esim sitä että kangas ei veny) tai liian isoksi millon sen pienentäminen on kauhean työlästä.

Sitä aikaisemmin tein Mikun pöksyt viimeistelyjä vaille valmiiksi, yllättäen yhdellä kertaa vau. Tykkään noista kovin, varmaan ainoa kerta millon oikeesti ne kaavat oli oikeanlaiset.....koska katoin ne netistä köh. Paidan myös leikkasin mutta sekin pitää tehä uudestaan juurikin sen takia etten ottanut huomioon sitä, ettei Loneta veny. En saanu sitä enää pois päältä ku purkamalla ku kokeilin päälle 8DD

En sanois että mulla vielä kiirekkään on mutta...ois se hyvä päästä jo oikeesti tekemään. Ehkä se tästä taas..kun se kiirepaniikki iskee. Enemmän olen ihan innoissani taas tulevasta shoottauskaudesta. Ajatus siitä että pääsis käyttää ihan studiota on jotain niin.. <3

Minä ku yritän nousta sohvalta cossia tekemään..

Random paloja sieltä täältä

Haluaisin pystyä sanomaan, että olen tehnyt paljon edistymistä, mutta vastoin kaikkia odotuksiani niin vaan ei ole käynyt. Alun nopean startin jälkeen olen hyytynyt ja sillon kun jaksan tai ehdin cosseja rueta tekemään, niin se tyssää heti alkuunsa koska käy jotain sangen vittumaista. Tai etten yksinkertaisesti osaa keskittyä ollenkaan.

Alotan tällä uusimmalla kämmilläni. Eilen sain haltuuni iki-ihanaa Super Sculpey massaa ja tänään rupesin siitä tekemään noita yksityiskohtia Tsumugariin. Massa on kyllä tasan niin ihanaa kuin sanotaankin ja sen työstäminen oli helppoa joskin työlästä. Ei tässä mitään, tein muutaman osan valmiiksi ja pistin uuniin..

Raakoja pökäleitä

Sitten kävikin jotain sangen ihanaa. En tiedä mikä helvetin aivokatkos mulle taas vaihteeks tuli, mutta näköjään pistin uunin liian kuumaksi. Mitään tajuamatta pistin massat uuniin ja n. 10min jälkeen ihmettelin että haiseepas saatanan pahalle. Kävin kattomassa ja uuni oli ihan savua täynnä. Avasin sen ja roudasin sisällön nopeesti pihalle ja yritin olla hengittämättä sitä savua. Noh...massat oli ihan pikimustat. Tein juuri jotain mitä paketin turvaohjeissa oikein huutavasti kiellettiin, eli älä pistä liian kuumaan uuniin. Koska siitä voi tulla myrkkykaasuja. Hheehhehe. Hups.

Mustia pökäleitä 

Noh..loppupäivä onki täs menny kämppää tuulettaessa ja sitä mahdollista myrkytystä stressatessa. Elossa minä olen, vaikkakin just nyt on niin jäätävä päänsärky et huhheijjaa. Taas todistin sen ettei mua sais jättää valvomatta kun teen jotain.

Ei siinä mitään, ainakin sain hienon mustan pohjavärin noille hahaha..hhaa....

Se siitä sitten, siihen tyssäsi tämän päivän edistyminen ja vastaavat tilanteet alkaa jo pikkuhiljaa nostaa stressitasoa siitä ehdinkö ihan oikeasti saamaan kaiken valmiiksi.

--

Viikko pari sitten muokkasin Ammyn peruukin. Ostin pitkän puhtaanvalkoisen peruukin, minkä nostin korkeaksi poninhännäksi ja ensin ajattelin jättäväni sen niin. Mokomasta tulikin sen verran painava, että pätkäsin sitten letin lyhyeksi ja hankin sille erillisen poninhännän. Ihan aluksi olin siinä mielentilassa, että nostan kuituja siististi, mutta sitten tein Mourut ja vedin vaan rennosti mokomat ylös. Enkä kadu tätä spontaania tekoa koska lopputulos ei näytä lainkaan kamalalta ja oikeastaan mukavan rennolta.

Leikkaamaton peruukki

Leikelty (josta olen sangen ylpeä)

Lopputulos

Jämistä tein itelleni weftejä, joita eka ajattelin lisätä vielä tohon peittelemään, mutta oikeastaan sille ei ole tarvetta kun verkko ei niin pahasti paista. Lisään ne ennemmin siihen poninhäntääni, mikä on harvinaisen laiha ja harva tapaus...siis tämä jälkimmäinen. Ensimmäinen tilaamani on oikea unelma, rakastuin siihen niin syvästi kun vaan on mahdollista..mutta. Se on väärän värinen, ihan kummajainen suorastaan. ;;__;; sydämeni särkyi. Jouduin tilaamaan ihan kokonaisen peruukkihirviön saadakseni puhtaanvalkoisen kiharan poninhännän.

Kattokaa ny kui ihana ;;A;;..

....mutta sävy, voi miksi

Onhan tääki kiva mutta......(hienoja peilikuvia oikeesti)

Sobsob uliuu jo näiden kuvien näkeminen uudestaan nostaa katkeruuden pintaan koska voi helvetti ei ole reilua rakastua johonkin noin paljon, muttei voi käyttää sitä ;;A;;

Tämän lisäksi en ole varsinaisesti tehnyt mitään, kun vähän jotain pientä äärimmäisen hajanaisesti. Nisaa varten tein kaavat, mutta ostamani tekonahka olikin auringonvalossa ruskeaa, joten se homma jäi siihen. Tein myös bootcoverit, mutta niidenkin liimaus petti ja ne pitää liimata uudestaan..joten kuvia siitäkin sitten myöhemmin. Sitten onkin lähinnä ollut paljon kaavojen piirtelyä, Ammyn mekon tekoa (mistä siitäkin kuvia kun se on tilanteessa missä kehtaan näyttäytyä siinä) ja peruukkien modailua. Eli ei mitään kovin kunnollista.

Hurhur ihana Nisa peruukki, harvinaista että otsis on leikattu valmiiksi <3

Ja Pura peruukki..oli muuten kamppailu saada siitä kunnon kuvaa derp

Eipä kai tässä muuten sitten...paitsi tuota..tämä tämänpäiväinen ihme kohtaus, taisin sittenkin vetää liikaa niitä myrkkyhöyryjä........ 8D Älkäätuomitkoeiku. Olkoon joku random loppukevennys koko randomille postaukselle. Olen halunnut tehä tämän kyllä jo pitkään mutta kaappicosplay on aina sitä itseään niin..hmm..

Mitenniin haluan cossata Judalia ihan saatanasti mutten kehtaa koska ihan hirveät alemmuuskompleksit koska te jotkut olette ihan saatananmoisia jumalia ihanine lättävatsoinenne, oikeesti

Frostbite 2/2

Nyan oloni on jo paljon parempi muutaman ihanan pienen kommentin ja faven ansiosta ;A; Mutta enpäs siitä enää puhu vaan sen sijaan avaudun Frostin sunnuntaista.

Tällä kertaa oli harvinaisen vaikea päästä ylös hotellin äärimmäisen mukavan pehmeästä sängystä. En varmaan koskaan nuku erityisen hyvin coneissa ja nytkin heräsin 3 jälkeen aamulla aina tunnin välein katsomaan kelloa, että joko pitää nousta. Joka kerta kun ei ole osannut nousta tarpeeksi ajoissa ja aina coneissa juuri Sunnuntai aamuna tulee joku ohjelma mitä pitää päästä näkemään. Mistä melkein aina ollaan myöhässä. Mutta tällä kertaa sitä jopa ehti suht kivuttomasti conipaikalle. Suht.

Hahmo: Gekikami

Sarja: Ôkami

Kuvauspvm: 17.2.2013 (Desucon Frostibite)

Kuvaaja: Maria Vidbäck

Jo heti kun alotin pistämään Gekigamia päälle tiesin, että tulen vihaamaan sitä enkä ihan vähää. Koko aamu kului vittuillessa ja olotilassa "onko pakko jos ei halua". Noi kellertävät piilarit on varmasti kirotut, kun ne vittuilee silmissä vähän väliä ja pitää yrittää hillitä ettei silmät vety niin pahasti että ihan oikeasti rupee "itkemään". Mutta moni muukin asia vitutti ihan liikaa. Jotenkin arvasin, että Geki on taas näitä mitkä hajoaa käsiin pitkin conipäivää enkä ollut taaskaan väärässä. Heti ensimmäisenä kun päästiin paikalle annoin romppeeni Biffelle narikkaan vietäväksi ja itse kiiruhdin pukkariin korjailemaan jo hotellissa rikkimennyttä cossiani.

Tästä kuvasta tykkään ;u;

Yhdestä nilkka armoristani siis irtosi se tarranauha. En tiedä olenko kirottu vai mitä, mutta aina kun käytän kuumaliimaa käy näin. Osat vaan ei pidä. Liimasin sen siis uudestaan ja kiinnitin itseeni aimo kasan hakaneuloja, koska hakamani ei suostunut pysymään ollenkaan ylhäällä ja sukkanikin valui joka pirun sekunti, niin että kävely oli sanonko mistä. Eli suomeksi, vitutti ja paljon. En myöskään tuntenut oloani niin kotoisaksi Gekissä ja tuntui, että kaikki näyttää niin kamalalta kokonaisuutena. Jos olisin voinut vaan seisoa aloillaan ja liikkua teleporttaamalla, niin ehkä sitten olis ollu eri asia.

Mutta joo, heti kun pukkarista selvisin mentiin Magi luennolle, mistä kas kummaa, oltiin 5min myöhässä. No ei se mitään, se oli oikein valaiseva luento ja tykkään ihan hirveästi kuulla taustafaktoja sarjoista. Luennon jälkeen vaan seisoskeltiin Metsähallissa ja odotettiin photoshootin alkua. Yhä oli se olo, ettei yhtään huvita ja se oikeastaan näkyy mun kuvissakin, tosin vähän väärällä tavalla. En tiedä miksi, mutten YHTÄÄN osannut olla vakavana vaikka kuinka yritin. Suu meni väkisin hymylle. Olen varmaan cossannut jo niin paljon iloisempia ja hymyileviä hahmoja, etten osaa yrmyillä kameralle enää muutenkuin väkipakolla tosin nyt en edes niin.

Siirryttyämme ulkoa sisälle kuvaamaan onnistuin rikkomaan taas armoreitani, yllätys yllätys kuumaliima taas petti. Tehtiin pikainen hätäratkaisu ja teipattiin mokoma shootin ajaksi kiinni ja sen jälkeen takas pukkariin liimaamaan. Shootin jälkeen mentiin kattomaan Pokemon vs Digimon luentoa, mikä oli ehdottomasti yksi parhaimpia luentoja missä olen ikinä ollut, nauroin meinaan itteni niin kipeäksi. Lisää tämmöisiä kiitos.

Sitten loppupäivä olikin taas seisoskelua ja päättäjäisten odottamista. Päättäjäisissä tosiaan piti nousta lavalle, koska osallistuin tuohon Frostin piirrustuskisaan ja voitin kunniamaininnan. Asdfghjk se oli kamalaa seisoa siellä yksin ja olla ihan pitääkö mun seisoa tässä uliuu :DD.

Gekigami on kategoriaan homehtuu kaappiin, koska en vaan nauttinut siitä ollenkaan. Mutta nyt voin "hyvillä mielin" aloittaa seuraavia projekteja, mitä onkin näin ihanasti yllättäen 5kpl vajaan 4kk sisään.....ahahaha....haa..wish me luck.

Hurhur tässä vielä se kisatyö :>