Projekti Raivobasa

Tuon osuvammin en voi tätä postausta aloittaa. Viimeinkin avaudun siis tästä toisesta Frostin cossista, Mikanista. Sille on ollu pari eri syytä miksen ole aikasemmin kirjottanut, mutta nyt kun se on jo lähes valmis niin ehkä voisin.

Sanottakoon, että sitten Okin, en ole vittuuntunut minkään cossin tekoon näin pahasti. Joku viisaampi varmasti ois jo aikoja sitten jättäny leikin kesken, mutta en ole tyyppiä kuka jättää asioita puolitiehen, varsinkaan jos tekemiseen on uponnut paljon aikaa, vaivaa ja rahaa. Monen monta kertaa on tehny mieli heittää ompelukone ikkunasta ja sytyttää koko riepu palamaan. Tästä syystä ei kuviakaan ole pahemmin mistä jakaa, ettei kamerakin lentäis jonnekkin. 

Mikanissa lähes kaikki on mennyt pieleen mikä vaan on voinu mennä pieleen, ihan alun kaavotuksesta ompelutarkkuuteen. Kaikki mitä tein oli loppupeleissä liian pientä, vain senttipelillä. Haalarin pohjassa se ei sinällään näy, tai näkyy  mutta sen vähintään tuntee kun pitää mokomaa yllä. Yritän tässä vielä jotenkin korjata sitä, mutta pahinta tässä juuri on se, että kyseessä on haalari. Olisi pitäny alottaa kokonaan alusta parin lisäsentin takia. 

Sitten se toinen paha, kuviot. En tiedä millä logiikalla kuvittelin meneväni, tai en yksinkertaisesti taaskaan ajatellut asioita loppuun mikä on mulle vähän liiankin tarttunu tapa. Pistin raidat kiinni vasta kun haalari oli muuten pursittu kokoon, joten niiden mallaaminen paikoilleen oli lähes puhdas mahdottomuus. Kieroon ja ryppyyn ne meni ja näyttävät suoraansanottuna aivan karseilta. 

Hihansuutkin jouduin tekemään kaksi kertaa, koska ensimmäisistä tuli liian lyhyet. Kauluksesta puolestaan tuli liian pitkä, eli sitä piti lyhentää mikä näkyy rumasti lopputuloksessa. Oikeastaan koko cossi on täynnä hutiloidun näköistä ompelua ja vähemmästäkin sitä oppii vihaamaan koko touhua siinä vaiheessa. 

Ainoa asia mistä tällä hetkellä cossissa pidän on peruukki, se tasan ainoa asia mitä en itse luonnollisesti ole tehnyt. Vielä pitäs haalarin pari kuviota ommella kiinni, kuin myös vetoketju ja liimata merkkejä. Sitten pipo (minkä voin jo kuvitella menevän yhtä paljon päin mäntyä koska kangas), lasit maalata ja trekit uudistaa. Mikanin saan varmasti jo tällä viikolla valmiiksi, mutta se onkin toinen juttu olenko edes halukas pistämään sitä päälle. Riippuu täysin siitä pelaako kokonaisuus ja saanko jotenkin vielä tehtyä korjauksia mitkä parantaisi asun istuvuutta ja mukavuutta aika runsaasti. Katotaan kun tän päivän vielä teen niin josko kehtaan mitään kuvia pistää.

GekiGeki

Gekigami edistyy oikein hienosti kuin myös Mikan, mutta siitä sitten myöhemmin kun etenen vähä lisää. En ole varmaan koskaa, tai ainakaan pitkään aikaan ollu näin hyvässä mallissa vähän yli kk ennen conia. Selvästi yli puolenvälin. Ja nyt on kerrankin propit myös viimeistelyjä varten valmiita, ettei niitä ainakaan tarvi paniikki kurkussa viimeisellä viikolla väkertää.

Siinä jotain mitä tein keihään lomassa. Reffissä näkyvä nuolipussi vai miksi ikinä sitä pitäis kutsua. Mittasin kaavan suoraan kankaaseen ja leikkasin menemään. Ton lisäksi leikkasin ohuempia suikaleita sivuihin ja pohjaksi.

Sitten vaan ompelin ne yhteen ja taittelin paksusta paperista, tässä tapauksessa vesiväripaperista, sisälle tukirangan ja pohjalle leikkasin styroksista palan. Suuaukko on nyt vähän ruma kun en muistanu tehä sitä siistiksi tekemällä sisusta, mutta sille ei mitään enää mahda. Nyt pitäs vaan maalata ruskeaksi ja kiinnittää toi vyö. Varmaan vielä taittelen pienen rangan myös suuhun pitämään muotoa vielä vähän paremmin ja peittämään niitä vähemmän kauniita saumoja.

Jousen peittomateriaaleina siis sanomalehti + liisteri ja ostettu paperimassa. Paperimassa on ehkä mieluisin massa mitä tähän mennessä olen käyttäny. Ostin siis kilon pussin sitä jauhoa minkä tein sitten massaksi. Eka satsi jäi liian vähäiseksi niin tein sitten kahdessa osassa.

                                             Massaa asettumassa                                        Ruuvasin päihin ruuvit siimaa varten

Alunperin ajattelin pistää siiman ihan sinne perustuspohjaan kiinni, mutta lopulta sitten ulkoinen ruuvi tuntui parhaalta vaihtoehdolta, jos lankaa pitää kiristää välissä.

Kuivunut pinta

Ja siinä ollaan tässä vaiheessa. Massaa laittaessa koko komeus on ilmeisesti vähän taipunut kieroksi. Seuraavanksi pinta pitää hioa ja sitten maalaus. Sitten vaan siima ja tadaa valmista. Pinta on loppujenlopuksi jo tässä vaiheessa siistimpi mitä osasin odottaa, joten lisäpojoja paperimassalle.

Sitten kans modasin vanhan poolotoppini hihoja pois. Kangas on tosi ohutta niin varmaan hankin/teen sinne alle putkitopin etten jäädy kuoliaaksi mikä kuitenkin tulee tapahtumaan ja ettei bindauksen reunat paista niin selvästi läpi. Eilen tein myös housujen kaavat, joten ne varmaan saan sitten seuraavaksi valmiiksi. Pitäs ehtiä jossain vaiheessa Helsinkiin ostamaan lisää matskuja vaikka työt siinä mielessä painaa ärsyttävästi päälle (joka lauantai töitä sob).

Suorastaan ylpeä olen, miten nopeasti olen edistynyt ilman, että menee erityisemmin sähläämisen puolelle. Aivan varmasti ehdin tekemäät asut valmiiksi, oikeastaan ainoa suurempi stressinaihe on, että onko mulla edes Frosti töistä vapaana, vaikka siitä ilmoitin. Mutta vaikka tapellen sitten. Yleensä hyvä vasta-argumentti on että peruminen tulee kalliiksi, mikä onkin vähän turhankin totta.

Joo että tämmöstä. Todennäköisesti saan pidettyä periaatteestani vielä tässä vaiheessa kiinni, että voin aloittaa ennen frostia jo desun cosseja.