Uusi ennätys? - Tilapäivitys

Wuhuu, jo näin nopeesti päivitän, kun on Gilissä edistytty sen verta muksasti niin siitä vois jo vähän selostaakin. Otsikossa puhun uudesta ennätyksestä..no nyt onkin suht historiallinen tilanne käsillä, sillä ekaa kertaa ollaan väännetty cossi puoliväliin vajaassa 2 päivässä. Se on aika hyvin, kun vielä huomioi et hitto, tää on harvinaisen siistii jälkee verrattavissa käytettyyn aikaan. Mitä tämä nyt on olevinaan?

Joo tosiaan, on ollu ihan tajuton into vääntää asuu tää viimenen 48 tuntii melkeen tauotta. Ehkä isoin syy tähän on kun oon koneella ollessa läpikäyny ihan tajuttoman määrän muiden ihmisten cossikuvia. Yleensä se kyl menee hirveeks alemmuuskompleksi angstiks, mut nyt mä oon vaan saanu ihan himmeet motivaatiot pistää kaikkeni omaan asuuni. Vaikka en oo edenny vielä mitenkään merkittävän pitkälle et voisin hirveesti sanoo mielipidettä tosta, niin olen kyl ylpee tähän astisesta tuotoksesta.

Viime sunnuntaina siis alotettiin kasaamaan aikasemmin leikattuja palasia kasaan. En voi tosiaan oikeen paljo mistään sanoa että vaan minä tein, koska mun äidistä on ihan tajuton apu. Se aina sanoo, et nyt en kyllä auta muuten kun neuvomalla, mut ei se malta olla osallistumatta. Enkä mä pistä apuu pahakseni tietenkään <3.

kanttinauhaamistaaa..ihan tajuttomasti

Maailman kaunein ja siistein ommel oih <3 Äidin kädenjälkeä tottakai

Lauantaina käytiin ostamassa silkkistä valkosta kanttinauhaa sellasset 14m ja metrinpitunen sellanen silkkinauha niihin nuoliin. Ne just oikeenlaiset napit oli tottakai lopussa, niin tilautettiin niit Eurokankaas lisää ja toivottavasti ne viel täl viikol tulee sinne. Pääasiassa siis on tää homma ollu just tota kanttaamista kanttaamisen perään. Sain ekan tollassen vyönauhan eilen valmiiks ja toiseen oon nupittanu sen nauhan. Solkia pitäs käydä metästämässä, noi mitä mul on omast takaa on just liian pienet, fuu.

Eiku lisää kanttaamista

Takki on siis nyt suurinpiirtein kasassa, se tarvii vielä hihat, kauluksen ja helma pitää siistiä. Sitten vaan se vyötsydeemi kiinni ja tehä/kiinnittää ne nuolet ja napit. Sit on tää ite takki ois valmis. Tänään varmaan vielä ne hihat saa tehtyä ja laitettuu paikalleen ja jatkan sen nauhan kanttinauhan kiinnittämistä. Tällästä on tosi ärsyttävä ommella ku saa kokoaika vaihtaa lankaa mustan ja valkosen välillä, ku ei malta tehä aina vaan yhtä värii loppuun.

Todella laadukkaita eteispeilikuvia

Tossa on nyt se tän hetkinen tilanne.. ei kovin valmiilta näytä hehehee. Mitä tohon kauluspaitaan tulee, niin siihen pitäs laittaa napit ja ne klipit, mitä eilen illalla väänsin softiksesta ja tänään gessosin.

Epämääräsiä klipsuja

Tottakai on sit myös peruukki. Suoristin sitä vielä lisää, ku osa suortuvista oli vähän liianki kiharoita. Melkein ois tehny mieli hankkia suora peruukki ja kihartaa sitä ite, mut en tahtonu hankkii kiharrinta sen takia. Tässä menee kiharat sisäänpäin mikä on vähän asdfjas FFUU mutta parempi ku pelkkä suora. Ehkä vähän pituuttaki ois saanu olla takana.

Paljon Mouruja samassa kuvassa..creepy

Homnomm, eikai tässä muuta tällä kertaa. Mä ehdotin noiden mun ..tovereideni kanssa, et se kuka saa ekana valmiiks voittaa muumitikkarin ihan vaan et saadaan kaikki (toivon mukaan) lisämotivaatioo pönkitettyy. Itelle se ainaki on toiminu, pistän sormet ristiin et mulla riittää energia niinki hyvään suoritukseen, et saisin tän jo kokonaa valmiiks ennen ensviikkoa. Ois muuten eka kerta tänä vuonna et asu valmistuis ennen vikaa päivää.

Miksi cosplay?

Tekipä mieli kirjotella vähän muutakin kuin noita cossi/con raportteja ja vähän avautua, että miksi ylipäätään cossaan ja jaksan enemmän tai vähemmän suurella innolla pysyä tässä touhussa mukana.

Lähdetään siitä, että miksi cosplay näin yleisesti edes mua kiinnostaa. En oo koskaan oikeestaan harrastanu kunnolla mitään, vasta sanotaanko viimesen 5 vuoden sisällä oon kokeillu jos mitäkin vähän vakavammin ja pidempiaikasesti, tosin cosplay on ainoo mikä on kestäny useemman vuoden. Olen ollu suhteellisen ujo ihan penskasta asti, enkä oo ollu innokas harrastamaan mitään silleen että tää ois mun juttu. Joskus vitosella aloin oikeesti tehä jotakin, liityin meidän ala-asteen näytelmäkerhoon ja sitä aikasemmin olin muutamassa koulun näytelmässä mukana (ihme kyllä, pääosassa, olin prinsessa ruusunen lol). Mä en erityisemmin oo kiinnostunu näyttelemisestä niin se ei sitte kestäny ku sen ala-asteen ajan ja oikeestaan nykyään saan ihan hirveet slaagit jos joudun menee yleisön eteen, sellanen +5 yleisöki on jo ihan liikaa toisinaan. Mutta se on se eläytymispuoli, mikä ehkä on sitten eniten tarttunu. Oon ihan pienen ikäni aina leikkiny että olisin aina eri päivänä joku sarjishahmo tai vaikka vaan elukka, ihan laidasta laitaan, sellasta perus skidimeinikiä. Itelläni se tosin vaan ei oo koskaan...haihtunu pois se piirre. Cosplayssä siis yksi se suurimmista kikseistä tulee juuri tästä eläytymisentarpeestani. Tahdon kuvitella olevani jotain muuta kuin olen ja cosplayssä se vielä näkyy ulospäin. En oikeestaan oo tajunnu tätä ku vasta viimeaikoina ajatellessani koko touhua.

Eläytymisessä tulee sit viel tää puoli, et kun olen kunnon poikatyttö, niin voin vielä vapaammin sitten olla "oma itteni" ja pukeutua mieheksi. Tässähän harrastuksessa se on tavanomaista. Kyllähän sitä niinsanotussa normielämässäkin se vaikuttaa törkeesti omaan ulkoseen olemukseen, mutta cosplayssä sen voi kunnolla päästää valloilleen. Tunnen oloni tuhat kertaa mukavammaksi crossatessa, saa transuilla ihan rauhassa ja tietää ettei oo yksin tän kanssa. Kyllähän mä välillä myös haaveilen, että vois lisätä naishahmojen määrää mun suunnitelmissa, mutten koskaan pystyis tuntemaan oloani yhtä kotosaksi.

Ja koska olen niin taiteilijaluonne kuin vaan voi olla, tietysti cosplay sitte siinäkin mielessä kiehtoo, onhan se aivan saamarin hieno tapa olla luova. Itseasiassa, se itse asun vääntö loppupeleissä ei kuitenkaan oo yhtään se mistä mä saan mitään erityistä intoa tai tyytyväisyyttä. Se on se vittumaisin osa, suoraan sanottuna. Mulla kun se on just usein sellasta hirveetä itkupotkuraivareita aiheuttavaa touhua ja toki aivan törkeen kallistaki. Mutta tää toinen innon sytyttäjä sitten viimestään peittää alleen kaikki lopettamisen halut ja oikeesti pistää tän harrastuksen selkeesti plussan puolelle. Meinaan siis kuvallinen puoli. Suurin syy miksi oikeesti pistän kaikkeni mun asuihin on, että lopputulos, kokonaisuus, itse kuvauspuoli ois mahdollisimman hyvä. Teen asuja että voin esitellä niitä (olen ihan hirvee huomiohuora, sen mä voin myöntää).
Tässä ottaa se hirvee taidepersoonallisuus taas yliotteen, varsinki ku mussa on paljo valokuvaajan verta. Saan ihan tajuttoman motivaatio tujauksen, kun esimerkiksi Deviantartissa katon muiden cossaajien kuvia tyyliin näissä cosplay groupeissa missä on liittyneenä ihmisiä ympäri maailman. Kun katon aivan sairaan upeita cosseja ja vieläki upeempia kuvia, mulle iskee sellanen kilpailuhenkisyys ja kunnianhimoisuus, et hitto mäki tahon saada aikaan jotain noin hienoo. Oli se sit cossi tai ihan piirretty kuva, mä tahon saada aikaan upeita kuvia. Se on se mun motivaation juuri, saada aikaan jotain eeppisen mahtavaa mistä voi olla ylpee.

En tietenkään mee sanomaan, että se cossin tekeminen on pelkkää paskaa. Tykkään tehdä kaikkee konkreettista tavaraa, mitä yksityiskohtasempi sen parempi. Mun keskittymiskyky nyt vaan on mitä on, mut sitten ku pystyn oikeesti niin tekeen nii sit saan varmasti ihmeitä aikaan. Pidän myös siitä alkupään suunnittelupuolesta, koska siinä vaiheessa ei vielä tarvi niin hirveesti miettii, et miten sit se käytännössä menee. Kaikki nää satunnaiset kiksit on tarpeeks ettei cosplayta millään malttais lopettaa. Enkä mä usko et tää tulee hiipumaan vähään aikaan, toivottavasti ei koskaan. Jos en ite tee cosseja, niin aivan varmasti sitten siirtyisin vielä enemmän sinne kuvauspuolelle ja kuvaisin muiden asuja. Cosplay on ja pysyy, no matter what.

Traconin suunnitelmia

Ehkä tästäkin voisi tosiaan vähän avautua aikasemmin, eikä vasta vikojen viikkojen paniikeissa. Siltä se meinaan vähän tuntuu, etten taaskaan vältä viime hetken paniikkia, oi elämä oon osannu alottaa tän vuoden asut niin ajoissa. Niin siis Traconiinhan on enää vajaa kk ja vasta tänään varsinaisesti alotin sinne asua tekemään.. siinä mielessä ei niin paha ku melkein kaikki osat on jo etukäteen valmiina aah <3

Traconiin siis on lähdössä vain yksi ja ainoa cossi, vaikka ihan alunperin suunnitelmissa oli ottaa molemmille päiville eri cossit, mut näin on helpompaa ja kivempaa.

Kyseessä on siis Gilbert Nightray Pandora Heartsista. Oiskohan ollu viime syksy kun tutustuin animeen ja rakastuin ikihyviksi niihin hahmodesingneihin, varsinkin just pukupuolelta. Ei siinä kauaa menny ku päätin minkä hahmon mä sieltä cossattavaksi nappasen, Gil sopii mulle parhaiten ja se on ehkä kaikista helpoimmasta päästä tehä. Jossain vaiheessa mä sit tutustutin Biffen tähän sarjaan ja sain sen koukuttumaan/rakastumaan siihen samanlailla, syntyi siis paricossi. Ja siitä vielä pidemmälle hän tutustutti sen Siville eli nyt meillä onkin ryhmäcossi! Ihanaa ihanaa *dance*. Biffeltä on siis Xerxes tulossa ja Siviltä Jack.

Vaikka siis se varsinainen vääntö ei oo kunnolla alkanu, niin cossi on ainaki jo puolivälissä. Kengät, housut ja paita löytyy jo omasta takaa valmiina, paitaan tosin noi ihme klipsunapit pitäs kiinnittää. Hanskatki tuli tässä hankittua, vaikka veetun rumat onki, peruukin hankin jo kuukausia sitten ja sitä pitäs ihan vähän suoristaa edestä. Tällästä pikkujuttua. Niin ja tietysti tätä varten on ne ihanat väripiilaritkin, kerranki. Toi takki siis nyt tässä lähinnä on se varsinainen tekeminen kuin myös toi huivi/kravatti tsydeemi. En uskalla sanoo tässä vaiheessa oikeestaan paljo mitään, jos jotain mä osaan niin manata aina nää projektini. Vanhoista cosseista oli tässä paljo hyötyä ku sai kopioitua ja modattua niistä ne kaavat, tänään siis sai ne alta pois.

Toivottavasti meillä kaikilla valmistuu asut ajoissa ja kunnialla, Traconia olen odottanu tän vuoden coneista ehkä eniten just tän ryhmäcossin takia. Mut tässä on kyl tajuttomasti tekemistä vajaaks kuukaudeks, kaiken muun ulkopuolisen "elämän" lisäks. Ei muuta ku hihat heilumaan, nyt ku ilmatki on otolliset cossin vääntöön, at last!

Animecon sunnuntai: Hisagi

Vois varmaan joo tästäkin vielä jotakin kirjottaa..vallan unohin. Tosiaan Animeconissa sunnuntaina oli vuorossa Bleachin Hisagi Shuuhei. Näin jälkikäteen ajateltuna se oli oikeestaan ihan viisas päätös, kun hahmo tuntui itelle istuvan paljo paremmin mitä esimerkiks Ichigo viimevuonna. Tässä ei ollu mitenkään hirveesti tehtävää kun juuri toi shinigami asu oli jo valmiina, hihat vaan piti purkaa pois ja siistiä. Paljonhan siinä on kohtia, mitä mielellään tekisin vähän paremmin, mutta jääköön tällässeksi mitä on. Kummasti kun silitysraudalla sitä käsitteli niin oli heti paremman näkönen, vaikkei sillä loppujenlopuks niin hirveesti ollu väliä, roskaa ja karvaa ehti tarttua ihan törkeesti ja pakkauksesta tulleita ryppyjä.

Proppien valmistusta

Tajusin sentään hankkia ihan oman peruukin tähän tarkotukseen, aluksi ajattelin, että värjäisin vaan ton vanhan Ichigon peruukin, muttei siihen tietenkää mikään väri tarttunu kunnolla. Ja noi merkit sun muut sai suht helposti mustasta teipistä, piti vaan taputella naamaa parin minuutin välein ku ei tahtonu pysyy kunnolla kiinni. Noi shikait oli se ainoo varsinainen asia mitä piti valmistaa Hisagia varten ja ne on omasta mielestä tähän mennessä kaikista hirveimmät propit mitä olen vääntäny. Muuten ehkä menis, muttakun teki niinkin typerän päätöksen ja valitsi noiden terien matskuksi vaneerin. Se ei tykänny yhtään sahaamisesta ja meni ihan tajuttoman säpäleiseksi, kaukana siististä ja huolitellusta. Ei ollut minkäänlaista mielikuvaa tai tietoa, miten tällästä olis oikeeoppisesti pitäny päällystää sillä tekonahalla ja aikataulu iski päin naamaa kun aikaa ei ollu ku se päivä, niin tosi hätätoimenpiteenä mä vaan liimasin ne tohon päälle sen kummemmin siistimättä niitä. Yöhönhän asti se sitte veny ja maalauksen tein äärimmäisen stressaantuneena yön pimeydessä, siinä vaiheessa ei oikein katota että meneekö ne nyt siististi nekään vai ei.

Kuva © Nezumi-chan

Mutta ihan järkevältähän ne kuvassa näyttää, kun ei nää niitä lähempää. Ketjuksi pistin äitin jotain vanhaa, ruostunutta kettinkiä kun alunperin hankittu musta kettinki oli tosiaan vähän liian raskasta. Jos päätän koskaan vielä ulkoiluttaa tätä cossia, niin varmaan hyödynnän sitäkin.

Derp

Sunnuntai meni sitten ihan vaan siinä hengailussa ja conin pihamaata ympäri pyöriessä. Vasta tässä vaiheessa tuntui oikeesti conilta, kun ilmakin oli aivan loistava ja sai tutustua ja jutella ennestään tuntemattomienkin kanssa. Kuuma ei tullu ollenkaan, sitä vastoin Biffellä oli sitäkin lämpimämpi Komamuransa kanssa. Proppeja lukuunottamatta liikkuminenki oli sujuvaa, ihme ettei kengät vittuillu missään vaiheessa, kun korjausten myötä niistä tuli tosi tukevat jalassa.

Loppupäivästä me sitten vähän kuvailtiin meidän cosseja, ei varsinaisesti jaksettu hakea mitään kunnollista paikkaa, mikä sinällään on aika harmi kun oli sitten niitä ihmisiä siellä taustalla. Mentiin kierimään sinne Edun vieressä olevalle ruoholäntille ja Siv kuvaili tätä touhua siinä sitte. Muutenkin tässä kuvausmielessä Hisagi soveltuu mulle aika hyvin, kun ilmeen kanssa ei tarvi niin hirveesti pelata ja mulle sattuu sopimaan musta.. ja ku on suht isot propit nii on jotenki helpompi rentoutua ja hyödyntää niitä asentojen kans mitä ilman.

Elekieltä 

Sunnuntai oli aika hiton mahtava päivä ja sääli, et se loppu niin nopeesti. Tämän takia tavalliseen tapaan conin jälkeen iski se pahamaineinen postcon masennus (olikse näin?) ja tätä ihme ja kumma lievitti se kun sai bongata näitä sunnuntain kuvia. Oikeesti, ehkä eka kerta ettei tullu yhtäkään varsinaista herp derp hyi saatana ole ruma- kuvaa vastaan Hisagista, mikä on yleensä aika normaalia. Yay.

Animecon perjantai: Kazu

Mielikuvituksen riemuvoitto toi otsikko, mut muhun on nähtävästi iskeny taas vuosisadan lahnaus, kun hyvä jos tätä postausta jaksan vääntää. Julmaa. Mun pää ei suostu yhteistyöhön minkään luovan keksimisessä.

Kerrompa tässä nyt sitten tarkemmin tosta perjantain asusta, hahmona siis Kazu Air Gearista. Jösses kun voisin höpistä sarjasta ja Kazusta hahmona ihan saatanasti, varmaan oman postauksen verran jotain wnb syvällistä analyysiä, mutta säästän sen tältä blogilta, ainaki toistaiseksi. Hahmon valinta oikeestaan tuli aika randomilla, kun en varsinaisesti Agiton jälkeen ees ajatellu, että jatkaisin sarjan hahmojen cossaamista. Mutta tässä ajan saatossa olen niin umpirakastunut koko sarjaan ja fandom jyllää aika voimakkaasti, niin oishan se ihme etten oikeesti hamstrais niitä hahmoja mun listalle. Joo, tosiaan, Kazu on pitkälle näitä ostoasuja ja oikeastaan ainoo mikä ei jälkikäteen oo pistäny katumaan mihin rahansa on pistäny. Yks aika iso syy miksi päädyin ennemmin hankkimaan kuin tekemään ite oli se ..tekonahkapelkoni. Kun perus kangaskin tuottaa vitusti ongelmia. Ja silti halus cossata. Ensvuodelle kyllä sitten onki taas hirveesti nahkahirviöitä luvassa, niin enköhän siitä kammosta pääse samalla.

Kazu oli muutenki aika halpa cossi. Pahin laskelmointivirhe kuitenki oli, etten hankkinu peruukkia vaan luotin omiin hiuksiin taas ihan liikaa. Yleensä mun hiukset kyllä pysyy hyvin kuoseissa, mutta kosteassa ja lämpimässä ne villiintyy melkein korkkiruuvikiharille niin se ei oikein sovi suorahiuksiselle hahmolle. Enköhän mä nyt kuitenki oppinu tästä typeryydestä jotain. Tosiaan, toi valkonen huppari oli ihan kirpparikamaa ja noi kengät mistä treckit tein oli jossain superalennuksessa niin budjetti pysy ihan kivan pienenä.

Se varsinainen vääntö sitten oli noissa Air Treckeissä. Kuten aikasemmin olen sanonu, tahdoin ne ehdottomasti tehdä, vaikka sitten täysin käyttökelvottomina. Valmiiksi niitä en kuitenkaan täysin saanu, vielä värien ja varjostusten kanssa pitää pelata ja ehkä lisätä joitain yksityiskohtia.

Treckien teko lähti niin, että hankittiin rautakaupasta sellanen ontto puutolppa, mistä sahasin renkaat . Suurin kysymys oli, että miten mä sitten saisin ne pysymään jossain kengänpohjissa, kun täysin tasapohjaisia kenkiä ei saanu mistään ja niiden muotokin on tosi epäsuotuisa joillekin puurinkuloille siellä pohjassa. Lopulta sain hankittua sitten ne varsinaiset kengät ja ne oli onneksi niin paksupohjaset, että saattoi olla niinkin rohkea ja porata ruuvit niistä läpi noihin renkaisiin. Pistettiin vielä liimaa tueksi niin vóila. Aikasemmin olin hamstrannu monta A4 softispalaa joista sitten lähin tekemään tota ..kehystä, miksi sitä sanoisi. Se oli ehkä se järkevin vaihtoehto liikkuvuutensa ansiosta. Mitään syvyyttä ja paksuuttahan siihen ei sitten saanut, mutta parempi tämä kuin jonkun massan kanssa pelleily. Ajan puutteessa en tosiaan ole täysin tyytyväinen maalaukseen ja parantelenki sitä sitten seuraavaa kertaa varten. Liimaus oli tosi turhauttavaa, varsinki ku sitä teki koko päivän yömyöhään asti, tunteja ennen conia. Mutta lopputulos on ihan hyvä.

Ite sitten conissa kokeilin noita hirviöitä jalassa ja eihän niillä voinu kävellä näyttämättä siltä, että ois paskat housussa. Loppujenlopuks pidin niitä sitten jalassa oikeestaan vaan ton photoshootin aikana. Märkä ja vetinen ilma ei yhtään auttanu asiaa ja renkaat kärsi aika helvetisti siitä liejusta missä piti kävellä. Mut niin, yhessä vaiheessa törmäsin yhteen mun cosplay idoliini, Lirlykseen, joka oli kanssa Air Gear cossissa, Ikkinä. Toki piti rynnätä pyytään kuvaa ja se sattuiki niin, että päädyttiin samaan kuvaanki. Tää oli mulle sitten tietynlainen päivän kohokohta koska vau, ei sitä jokapäivä idolinsa kanssa pääse posettamaan. No ne mun hiukset tottakai feidas lopullista kuvaa ja yhyy olen tyhmä, mutta oli kyllä ikimuistoinen hetki.

Tosiaan Kazu oli ainoo sen viikonlopun cossi, missä käytiin erikseen shootaamassa lähellä meidän hotellia. Turussa oli paljon upeen näkösiä kuvauspaikkoja, mutta koska mulla oli noi vaikeakulkuset treckit niin pysyttiin pienellä alueella. Paljon siitäkin läntistä sai irti kuitenki.

Hyvin todennäköstä on, että Kazun pistän uudestaan ensvuonna paranneltuilla AT.llä, peruukilla ja mikäli budjetti ja osaaminen sallii, niin varmaan teen nuo nahkahousut ite uudestaan. Jos ei mihinkään coniin pääse, niin vähintäänkin haluan shootata sen uudestaan, en saa tästä hahmosta koskaan tarpeekseni.

Photoshoot kuvat on siis Biffen kamerointia ja tuo yhteiskuva on Nezumi-chanin kuvaama.

Animucon shittiä osa 1.

Jou. Päätin nyt päivittää, koska jos panttaan sitä yhtään pidempään niin en jaksa tehä sitä ollenkaan. Tai suurempana syynä, että mä oikeesti kohta unohan kaiken mitä on tapahtunu jos odotan yhtään pidempään. Mun muisti on niin unelma. Toki tässä vähän sit viivästyttää se kun ei oo kuvia pahemmin vielä käsillä.

Animeconista on nyt siis toivuttu jonkin vertaa ja pakko sanoa, että kokemus oli aika.. paska, paitsi sen hengailun ja kavereiden osalta...eli ei ihan paska sit kuitenkaa.  Jo ennekuin coniin lähtöä oli hermoilla kestämistä. Ihan hirveetä väsyitku tappelua oli ne pari päivää ennen conin alkua, sain asut valmiiksi perjantaina klo 0.44 ja herätys oli 6.00. Vielä yön pimeydessä spraymaalasin Hisagin shikaita ja liimailin trekkejä kasaan. Ahdistavin 48 tuntia ikinä koko lyhyessä cossaushistoriassani. Mutta valmista tuli, vaikka shikai olikin sanoinkuvaamattoman ruma ja hutiloitu ja yäk. Millon nyt mun cosseissa jokin ei kusis, haha.

Äpärä pelaamassa Okamideniä menomatkalla + mun kenkä

Kamaa tuli mukaan taas runsaasti ja kassien kanto oli suoraan helvetistä, varsinki ku mu ainoo vetolaukku on n. 800 kilometrin päässä pohjosessa. Ei oltu edes katottu, missä Animecon sitten sijaitsi, tai siis sen paikan nimeä vielä ennen lähtöä. Metästettiin sitä aikamme ja päätettiin roudata kamat ensin hotellille, koska se oli lähempänä. Hotellilta oli jotain..2-3 kilometriä conipaikalle ja siinä matkalla iski monta kertaa epäusko, että ollaanko menossa oikeaan paikkaan kun ei tätä otakulaumaakaan näkyny yhtään missään matkan aikana.

Hotellihuonetta sen ison peilin kautta kuvattuna... (ja ainoo hetki ku hiukset oli vielä hallinnassa)

Selvittiin me sit sinne paikan päälle sangen uupuneina ja tapahtumapaikan kartoitus alkoi siinä samalla. Pakko sanoa, että ihan helvetin sekava mesta enskertaa sen näkevälle ja me heti myöhästyttiin kaikista ohjelmista, mitä aiottiin mennä kattomaan. Oikeestaan, ainoastaan sunnuntain Kendo esitys oli loppujenlopulta se ainoa, mitä mentiin (melkein väkipakolla) kattomaan ja hetken aikaa osallistuttiin tohon Valot ja varjot piirtopajaan. Tietysti oli myös se, ettei sitä oikeen ees kehannu lähtee kattomaan mitään, aikaakin ku oli niin vähän.

Valot ja varjot pajassa.. Pikku graaffikkomme kritisoivat ohjelmalehtistä

Tosiaan, sillon perjantaina shootattiin mun Kazu ja sen jälkeen ei enää kehdattu mennä conipaikalle. Mentiin sitte hotellille Biffen kans suht aikasin ja säädettiin taas jotain niin randomia siellä että ei helvetti. Kaikki väsymys purkautu ihme hypenä ja saatiin aika mielenkiintosta kuvamateriaalia siltä illalta. Sitte ku meni nukkumaan, niin totesin Turun olevan niin vittumainen paikka siihen, varsinki ikkuna auki. Heräsin varmaan yks miljoona kertaa siihen uskomattoman kovaan meteliin, mitä läpi yön sieltä Turun kaduilta kuulu. Ei siinä paljo sitten nukuttu ja lauantai aamu lähti liikkeelle kovin nihkeesti.

Kuollut Mouru

Lauantaina suunnattiin siinä puoliltapäivin takas coniin kun cossit oli niskassa ja mentiin suoraa päätä Educariumin infoon ilmottautumaan taidekujalle. Tästä alkoi aivan uskomattoman vituttava vääntö asiasta ja viimestään tässä vaiheessa en osannut keksiä yhtään kaunista sanaa koko conin järjestämisestä. Infossa sai vastaukseksi lähinnä vain ihmetteleviä katseita, mutinaa ja sitä ilmeisesti paljon toistettua "emmä tiiä" lausetta. Taidekujan vastaavaan ei saatu yhteyttä ja meille sanottiin Morin olevan jo täynnä eikä siellä löydy meille pöytää, vaikka olin tehny varauksenki. Pitkän ihmettelyn jälkeen infosta lähettiin hakemaan ja viemään meille sitä pöytää sinne (mistä ei mainittu sanaakaan vaan häivyttiin yhtäkkiä sitä raahaamaan) ja lopulta saatiin se paikkamme sieltä. Mutta sitten sanoivat, et hei meillä ei oo teille tuoleja. Piti mennä taas uudestaan häirittemään infoon ja kysyä, että no mistä vitusta me ne tuolit ja vastauksena saatiin, et pitäis ettiä järjestäjä/JV jostain ja pyytää sitä nyysimään jostain luokasta meille tuolit. Pyörittiin aikamme siinä ettiessä ja Morissa sitten pyydettiin yhtä JV.tä hakemaan ne ja saatiin sit ne helvetin tuolit.

Koko viikonlopun hienoin kuva

Lauantai cosplayn puolelta oli aika olematon, Sasuke oli niskassa, mutta eipä siitä kuvia paljo irronnu, ei jaksettu ton häslingin jälkeen oikeen vaivautua kameralla leikkiin näin muutenkaa.

Wuuu

Myytiin jonnekin viiteen asti illalla, oli kyl tosi hauskaa ja ekaa kertaa sain melkeen kaiken myytyä, kuin myös sai tavata kivoja uusia kuin vanhojakin tuttuja <3 Kuulin, että jotku oli inissy huonosta ja tunkkasesta ilmanvaihdosta, mutta itselläni oli ehkä mukavin ja kevein olo koskaan conihistoriassa, kestän hyvin paskaakin ilmaa siis. Päivän päätteeks piti mennä maksamaan koko pöytähuvista ja saatiin taas samanlainen reaktio kuin aamulla. Yrittivät taas ottaa yhteyttä siihen kujan vastaavaan, tuloksetta, ja lopulta annoin sitten rahan siihen infoon toivoen että se nyt menee oikeeseen osotteeseen. Huoh.

Meijän ihana tavaravuori Sunnuntai aamuna

Sunnuntaina oltiin jo lähes ruumiita, jos Desucon oli fyysisesti masokistisen raskas niin tämä oli joku maanpäällinen helvetti. Piti raahata meidän megaluokan kassit sinne paikan päälle, en ole koskaan joutunu rehkimään niin helvetisti conipaikalle kävellessä, ja matka tuntu ikuisuudelta. Sunnuntai käytettiin puhtaasti hengailuun meidän Bliitsi cosseissa ja tässä vaiheessa vasta se kunnon ihana conifiilis potkas liikkeelle. Sai taas tuntea massacossin voiman ja ei me päästy kerralla hirveesti ees kävelemään kun kameroita tulvi vähän joka paikasta. Tutustuttiin myös yhteen toiseen Bleach cossaajaan ja pyörittiin aika paljonkin tämän kanssa ympäri conia, sen dissatessa Biffeä ku raukalla oli ongelmia cossissa liikkumisen kanssa. Koko viikonlopun ajan mun cossit ei tuottanu varsinaisesti missään vaiheessa mitään suurempia epämukavuuksia, mikä oli harvinaista herkkua.

Selvästi eräillä lagaa tässä...

Meiltä oli lähössä juna 18.00 ja nurmella kieriessä satuttiin kattomaan kelloa ja huomas et sehän oli jo viis. Tässä vaiheessa sitä vielä usko, että eihän meillä mikään kiire oo ja lähettiin talsimaan Edusta kohti Kauppakorkeeta hakemaan kamoja. Tähän kaikkeen meni oma aikansa ja lähettiin tuskasina raahautumaan kohti juna-asemaa, mikä tuntu olevan maailman äärissä...hyi helvetti sitä tuskaa. Lyllerrettiin suht hidasta tahtia ja siinä ..oisko vähän puolivälin jälkeen katottiin kelloa ja ei perkele, se oli jo 17.45, eikä me oltu tosiaan lähelläkään koko asemaa. Siitä lähti aivan uskomaton adrenaalipaukkuinen juoksu isojen, tappavan raskaiden kassien kanssa, että ei hele me myöhästytään. Juostiin ja juostiin, panikoitiin ja melkein siinä romahtikin matkalla ja kun sitten viimein päästiin sinne pääasemalle asti, se junan kerpele lähti just liikkeelle ku päästiin siihen vierelle. Paniikissa lähettiin juoksee sen vierustaa, tökkien nappeja ja se ihanan ihana kuski pysähty ja päästi meidät ja joitain muitaki vielä siihen junaan. SEKUNNEISTA KIINNI! Argh! Ei tee hyvää junatraumalle. Voitiin viimein sitte lysähtää omaan vaunuun ja lagattiin ainakin se tunti ihan shokissa.

Kuollut Mouru osa 2

Aika rankka kokemus joo, seuraavana vasta onki sitten Tracon mikä lopettaa tämän vuoden coniputken. Nyyh. Mut niiin, kerron tarkemmin näistä Animen asuista tässä lähiaikoina kun saa kuvia~

Sieltä se hiipii

.... Aughh. Joo emmä tiedä, mun teki taas mieli kirjottaa vähän siitä missä vaiheessa sitä mennään, vaikka en ole ees kuvia vaivautunu napsimaan. Harvoin näin tapahtuukaan.. no mutta. Animecon on siis vajaan viikon kuluttua ja, kas kummaa, yksikään cossi ei ole valmis.. Vaikka nykyäänhän se ei taida olla enää mikään ihme ja niin paljon kun olenkin tästä tilanteesta selvillä, niin en silti ole saanut sitä stressipaniikkia mikä puskis asuja tekemään. Ehei, minä vaan lahnaan ja horrostan päivät. Hyvin menee, syytän hellettä.

Oikeestaan se olikin se alkuviikon kylmä päivä millon sai oikeesti jotain aikaseksi. Maanantai siis äitini kanssa panostettiin näihin mun asuihin oikeen kunnolla (emmä pärjää yksin byhyy <3) ja koko päivä menikin oikeastaan vääntäessä. Tämä päivän, parin spurtti oli myös siksi koska jäin/jään keskiviikkona tänne asuntoon ihan itekseni 2½ viikoksi niin piti tehä kaikki siihen vaiheeseen, että varmasti osaisin ne itekseni tehdä.. no se oli järkevä veto koska minä yksin cossien kanssa on usein todettu huonoksi asiaksi. Synnynnäinen rähmäkäpälä ketä ei sais koskaan jättää ilman valvontaa. Joo..
Päivä siis lähinnä koostui proppien tekemisestä. Tätä kenkäpuolta hyvin pitkälle. Saatiin siis Hisagin zanpakuto(t) hyvään alkuun, pitäs nyt sit lähinnä vaan maalata koko paska mustaksi. Hamstrasin ison kasan haravanvarsia yhellä kauppakäynnillä ja niistä sai siis hyvän pohjan. Tosi järkevänä ihmisenä menin sitten vuolemaan niitä päätyjä kapeemmiksi, vähän kohtalaisin tuloksin. Kivat vuolu jäljet jäi, jes. Terät tehtiin hampaat irvessä meijän vanhasta corona (vai korona?) pelipöydästä, jotain feikiksi todettua vaneeria se oli. Huono päätös numero 2. (näitä huonoja päätöksiä on _liikaa_). Se ei tykänny yhtään meijän sahaamisesta, kun ei ollu käytössäkään muuta kun semipaska käsisaha. Terät on siis lievästi sanottuna hirveen näköset, mutta luojankiitos tajusin ostaa vähän aika sitten harmaata tekonahkaa niin päällystän ne sillä, vähän luulis sen auttavat. Kuhan vaan siihen tarttuis spraymaali (epäilen) koska mustaa maalia mulla ei tähän hätään sit ole. Saa nähä osaanko tehä ne silleen nätisti. Varsien toiseen päätyyn sit pistettiin tollanen ah niin "kevyt" rauta(?) kettinki, tosin nyt vähän sitäkin epäröin koska saako Animeen edes viedä mitään painavaa kettinkiä... Hui.

Hisagiin siis ton lisäksi pitäs vielä modaa peruukki ja ommella hihansuut siisteiksi. Kengät saatiin korjattua, vaikka pelonsekaisin tuntein niitä sitte käytän. Mutta niin, mitä tulee Sasukeen.. tehtiin sen getat yhessä päivässä, nekin vähän tyylivirheitä täynnä mutta ihan käytännölliset niistä tuli. Väreistä en jaksanu taaskaan tässä vaiheessa välittää paskaakaan niin ne nyt ei taida olla oikein. Ne ihme sukatkin saattaa todennäkösesti jäädä tekemättä.. mitä sitten ite asuun niin sen hihat kaipaa säätöä, vaikka hermot siinäki tuntuu palavan. Ompelin toisen hihanki jo päin sanonko mitä, oikeelta puolelta... ah missä olette aivot kun tarviin teitä. Piilaritki tuli yllättävän nopeesti, Candylens nimisestä korealaisesta nettikaupasta hankin vahvuuksilla kauniit keltaiset linssit ja odotan semi innolla kun saan ne päähäni..

Aah, mitä vielä. Niin se Kazu. Siihen pitää siis treckit saada loppuun. Olen ollu tosi salamyhkänen koko projektin kanssa ihan vaan siitä syystä, etten oikeesti tienny saanko niitä tehtyä kyseenalaisella tavallani. Kaikki tutot sun muut, miten muut ihmiset niitä on tehny poikkeaa täysin siitä miten mä tein, joten ei ollu takuita miten tämä onnistuu, kun taidan olla eka kuka näin toimii. Ehkä. No siis mulla ei todellakaan ollu resursseja, taitoa tai rahaa tehdä niitä "oikein", eli toimivia, liikkuvia, oikea rullaisia etc. Sain sitten upean älynvälähdyksen että hei, eihän niitä periaatteessa tarvi modata oikeista rulliksista, ei niiden tarvi liikkua ja toimia, kuhan vaan edes näyttää air treckeiltä. Eli hankin tässä ihan perus lenkkarit mitkälie ja käytiin aikasemmin keväällä ostamassa rautakaupasta tollanen ontto puupylväs, josta sahas ja muotoili renkaiden puoliskot. Ja ne renkaat sitten liimas kenkien pohjiin. Varmaan yks miljoona kertaa teoria tasolla sain hirveitä naamapalmuja ja suuria epäuskoisuus kohtauksia, että ei helvetti miten tää oikeesti saa toimimaan käytännössä. Noh, ihan hyvin se meni sitte. Porattiin ne perkeleet sinne kengän pohjiin (en uskonu tämän olevan mahollista tätä ennen) ja liimaa tueksi tietty. Hyvin pysyy, toistaseksi, eikä näytäkkään niin hirveeltä. Nyt sitten teen sen kehyksen softiksesta kun en tähän hätään muuta keksi. Sitte on ready. Olen siis tossa softiksella leikkimis vaiheessa. Kaikkien näiden muiden ollessa samaan aikaan niskassa huolettaa saanko ajoissa valmiiksi, mutta todennäköisesti pistän nää nyt sit etusijalle, Kazu cossina kun on mun tän vuoden feivejä niin panostan siihen vähän enemmän.

Woo, kaunista....

Mä varmaan tällä kertaa olen vähän tarkempi raportoinnin suhteen ja selostan joka asusta oman postauksen sitten Animen jälkeen (tähän ainaki pyritään). Näiden lisäksi siis tosiaan lauantai tulee istuessa lähinnä taidekujalla, siellä ollaan Biffen kanssa myymässä, minä itse pelkkiä kirjanmerkkejä. En enää muista miten viime postauksessa suunnittelin noi cossit, mutta Sasuke varmaan on niskassa sillon (voin piilotella pöydän takana ahaha). Mmhh. Ei tässä varmaan sitten muuta näin ite tapahtumaa ennen, toivottavasti tulee oikeesti näitä viileitä päiviä lisää et osaan keskittyä. Oon huomannu, et kesällä cossien vääntö ei vaan oo mun juttu, talvella jakso pirun paljo enemmän.