maanantai 23. tammikuuta 2012

Chibee

En pääsekkään vielä Desun cossien kimppuun kun yllättäen tuli tää kuukauden päässä oleva Chibicon väliin. Ihan alun alkujaan oli tarkotus vaan kierrättää jotain vanhaa cossia, mutta sitten tuo eräs kanssacossaajan ryökäle keksi mun päänmenoksi jotakin ja sillon olin vielä niin kovin herkkä tarttumaan mihin tahansa uuteen cossausmahollisuuteen, niin eipä sitä harkinnu sitäkään asiaa sitä sekunttia enempää. Ne perus tekosyyt tietysti piti käydä päässä läpi tyyliin "no siis voinhan mä tän ottaa vielä ku kuitenki tuun tarvii tälläst peruukkiiki vielä". No ei siinä mitä, halpa ja helppo cossi luvassa ja tosiaan peruukkiaki tarvii tulevaisuudessa, nii why not.

Vuh vuh

Kyseessähän on sitten oma hahmoni Naiki, tuttavallisemmin nasse, meijän hauvaparituksen sokea puolisko. En ois varmaan tarvinnu sitä sekuntiakaan epäröimään, koska hauvat on myrkyllisiä ja minä olen inspoineni nyt tosi herkässä tilassa. Tjoo, tämähän lähti siitä että Biffe teki Kinon ja ulkoiluttiki sitä nyt talvidesussa ja kun Chibiin päätettiin mennä / se on pieni con niin sinne ois kätevä tehä näitä omia hahmoja. Niin tapahtui puolpakottautuminen ja minä pukeudun hauvaksi, vuh vuh. Onhan se kiva et saa manipuloitua ittensä tekemään ja ahtamaan lisää cosseja tälle vuodelle, mut samalla katkeroidun sille etten saa koskaan vanhoja uusiokäyttää tän takia. Olen hamsteri, yhyy.

rawr

Nasse on itseasiassa jo aika pulkassa, kun suurin osa kamppeista löytyy jo kaapista ja jonki aikaa sitten käytti hyväksi UFFin takkialea ja sai hankittua sen takinki vaan vaivasella kympillä. Siihen tarvii vaan tehä noi karvat ja vähän lyhentää helmaa. Oisin halunnu hankkia nahkatakin, mutta koska...sellasta ei uffista löytyny ilman et ois nauranu ittensä tukehtumisen partaalle koska lol, niin päädyin sit ihan perus ruskeeseen talvitakkiin. Peruukin ja piilarit kans oon jo hankkinu, peruukki on saksittu ja..korvattu. Piilareiks oli tarkotus hankkia ihan punaset linssit ilman vahvuuksia, koska jostain syystä näihin ei niitä saa, mutta suureksi yllätyksekseni Candylensiin oli ilmestyny punaset piilarit vahvuuksilla. Vaikka sokeus olisi hyvin hahmouskottavaa, halusin kuitenki mielummin nähdä jotain ja olla ilman laseja, sen piilarin laadun kustannuksella. Noh...uskottavuudesta en sit tiiä, koska saamani linssit oli pinkit. En oo vielä kokeillu niitä nii en tiiä miltä ne silmässä näyttää, mutta tässä vaiheessa huokailen helpotuksesta sitä että omat silmät on ruskeet, niin pelkkä sävytys jo on tarpeeks riittävä.

mitenniin en jaksa ilmeillä...uliuu ja sitä rataa

Takin karvojen lisäks ei tässä muuta tarvi tehä kun häntä. Mietin et värjäisin tota Garekiin hankittua harmaata karvaa ja käyttäsin sitä, mut... nyt iski jo epäily sen onnistumisesta, niin ehkä vaan käyn köyhtymässä kangaskaupassa ja hankin kunnon karvaa. Ja täytyy sanoa, että onneks hankin viimein sen peruukkipään. Ton peruukin kynintä oli niin paljo helpompaa ku se ei luisunu kokoaika omille teilleen. Plus se pää on pelottavasti samankokonen ku omaki, eli silmiin asti mittasuhteet on oikein. Lisää helpotusta elämään.

Peruukki ennen leikkausta huonossa iltahämärä valossa

Chibiconissa me muuten aateltiin istua taidekujalla, josta olenki infonnu vähä enemmän TÄÄLLÄ. Ei siltä houkutukselta koskaan voi kieltäytyä, taidekujailu on joskus sen verran mukavaa touhua. Tosin kun yleensä, nyt siis ennakkovalmistelu tapahtuu cossien sijaan enemmän taiteilussa ja piirränkin ihan hulluna, koska intoni syö minut elävältä. Ennen chibiä me todennäkösesti käydään kuvaamassa näitä täällä kotimetsissä, et jotain sellasta voi odotella. Oompas mä nyt ahkerasti blogaillu, tekee mieli vaan höpöttää koska parhaillaan kuolen tylsyyteen. Työttömän elämää. Aaaaa miksi olen niin random.

tiistai 17. tammikuuta 2012

Desucon Frostbite pukuraportti

Hoidetaan tämä siis suoraan alta pois.

Lauantaina tosiaan oli Katekyo Hitman Rebornin Squalo päällä. Asuun olen ihan tyytyväinen, mutta haluanko pitää sitä uudestaan? En tiedä. Ainakin opin sen että välttelen pitkähiuksisia hahmoja. Peruukki oli niin vaivaksi ja oli niin hankala pitää päässä. Se pituus ei ehkä niinkään, mutta se jos otsahiukset on pitkät kanssa niin ei kiitos. Kuvaajana jälleen kaikissa kuvissa Biffe ~





Sunnuntaina vuorossa Karnevalin Garekin Rinole versio. Otin varuiksi sen perusversion mukaan jos talvitakissa tulee conipaikalla liian kuuma, mut onneks näin ei käyny. Asu oli yllättävän mukava kokonaisuudessa pitää yllä ja näin jälkikäteen pidän siitä paljon enemmän mitä tekovaiheessa. Sävyt pelas kuitenki yllättävän hyvin yhteen, enkä oikeastaan kadu enää mitään. Tällä on oikein hyvä uudelleenkäyttöarvo ja uus shoottaus on luvassa kuhan tulis joku ihana lumimyrsky/sade. 







Pikkuhiljaa alan jo vähän enemmän olemaan tyytyväisempi omaan kädenjälkeen. Ja photoshootit alkaa jo tuntumaan luonnollisemmalta ja helpommalta. Hyvä alku tälle vuodelle, mille onkin suunniteltuna paljon enemmän mitä aikaisemmin. Aika myöhään tää tulee, mut voisin kokeilla sellasta uudenvuoden lupausta, et pidän kameraa enemmän mukana ku teen asujani. Miten nii laiska.

Eipä tässä kauaa tuu tän jälkeen olee hiljasena, sillä seuraavaksi oiskin luvassa tuo Chibicon näin yllättäen. Alunperin ajattelin pistää sinne ihan kierrätyscossin, mutta tuo eräs sai mut manipuloitua tekemään jotain uutta ja hämmentävää. 


maanantai 16. tammikuuta 2012

Elä ny kuole

Vähän mietityttää, jaksanko vielä kirjottaa mitään raporttia Frostbitestä, jos jaksan ollenkaan. Mut yritetään nyt sit kuitenki. Pistän photoshoot matskua myöhemmin, niin tästä tulee vaan yleistä löpinää.

Frosti oli tosi rankka kokemus, varsinki etu- ja jälkikäteen. Meinasi koko pääsemiseni paikalle peruuntua, tai ainakin myöhästyä, kun kuntoni heitti perseet ja perjantai-lauantai välinen yö oli kamalin koko elämäni aikana. Ekaa kertaa sain jonkun paniikkikohtauksen siinä 1 aikaan yöllä, eikä se meinannu millään hillitä. Pulssi oli pirun korkeella ja huimas. Yritin siinä sitte tuntikausia rauhottua ja vatsan sisältöki nous pari kertaa. Olo oli niin helvetillinen ja ajatus nukkumisesta mahoton. No yritin kuitenki joskus 4 aikaa rueta nukkumaan ja 6 ois pitäny nousta. Sain ehkä tunnin nukuttua maksimissaan ja aamulla sit mittailtiin useeseen kertaan pulssia ja mietittiin lääkärille lähtöö. Pulssi kuitenki meni normaalimmaks aamulla, nii pääsin lähtee Lahteen tunnin myöhemmällä junalla.

Lauantai meni vähän kaikkien osalta koomatessa. Myöhästyttiin jälleen ekasta ohjelmasta (koska aikaisempi) ja siitä lähtiki kierre ettei sit päästy kun yhteen 6 suunnitellusta ohjelmasta kattomaan koko viikonloppuna, mikä ketutti aika kivasti. Koko viikonlopun oli tykytystä, muttei sentään niin tuskanen et ois pitäny lähtee pois. Olosuhteisiin nähden oli tosi hauska ja ihana con, ihan vaan koska seura. Mitä nyt on muiden tarinoita noista hotellijutuista lukenu, oon kiitollinen et se sentää meni ongelmitta. Hotelli oliki sitte oikeen..mielenkiintonen kokemus. Eipä sinäkään yönä paljoo nukuttu ja oltiin takas conipaikalla joskus puol yhen aikaan. Olo oli huomattavasti mukavempi kun oli talveen sopivampi asu niskassa. Sunnutai meniki pitkälle sit hengatessa ku ei minnee ohjelmiin päästy. Olin aika yllättyny et niinki moni tunnisti mun cossin, piristi oloo aika kivasti.

Nyt vaan odottelen kärsivällisesti josko ohjelmat ilmestyy nettiin sit joskus ja katon jaksanko editoida lisää shoottikuvia. Cossien osalta olen kyllä tyytyväisempi, mitä ne himassa lattialle leviteltynä ensalkuun näytti. Garekin takista nyt ainaki sai hyvän talvitakin.

Vieläkin on jumalattoman kamala olo niinku sillon pe-la yönä, näin iltamyöhään ku pitäs osaa nukkua. On nii heikko ja rampa olo et en jaksa ajatella paljo mitään muuta kun selviytymistä. Sain nukkumistraumat. Mut enköhän mä noit kuvii jossain vaihees pistä.

torstai 12. tammikuuta 2012

Kiukuttelu kannattaa

Vau kappas, en ole hermoromahduksen partaalla vaikka con on..ylihuomenna, 45minuutin päästä huomenna. Tämä siis tarkoittanee sitä että sain kaiken ajoissa valmiiksi, mikä on ihme mutta samaan aikaan tiedän kyllä että kaikki tulee kyllä tehtyä kun vaan niin päättää (tai mun tapauksessa kiukuttelen ja saan vapaaehtoista orjatyövoimaa). Oikeestaan päivitän nyt etukäteen vaan koska satuin innostumaan kameralla leikimiseen, mikä tarkoittaa ihan kauheelaatusia pikelimössökuvia on luvassa.

Miksi aina se cossi, mille on ehkä se suurin itsevarmuus että tämä tulee toimimaan, meneeki sitte lopulta niin et se on se mitä eniten vihaa. Mulla oli suuret toiveet Garekin suhteen, koska tottakai sitä tahtoo kaiken menevän hyvin asun kohdalla, mikä hyvin toteutettuna näittäs pirun hyvältä silmässä ja ois sellanen muutenki käyttökelponen kangasmötkäle. En vihaa tota takkia niin paljon mitä vihaan Okia, mut ...en ole niin innoissani siitä kuin tohtisi. Isoin ketutus on ton vaaleemman sinisen sävyvalinta, se on aika helvetin kamala ja liian tumma, mutten tyhmänä tajunnu kankaita ettiessä et sellanen vaaleen farkunsininen ois ollu miljoona kertaa parempi valinta. Jälkiviisaus oi olet taas läsnä. Ja en ihan oo kikseis tosta karvastakaan, se on niin kevyttä höttöä, mut sille ny ei mahtanu mitään ku harmaata tekokarvaa ny ei muuta löytyny, tarpeeks paljoo ja halpaa.

Olin laiska ja otin lattiakuvan......näyttää siis nii edustavalta

Sit toinen asia mitä kiroan on ihan oma pituuteni, olen pätkä....tai no, näytän ainaki. Ja olen saanut nyt täs taas todeta, ettei pitkät takit oo mun juttu. Tulee sellanen ...lapsekas olo ku on polviin asti ulottuva makkarankuori takki. Takki ois niin edustavampi pitemmällä ihmisellä jo ihan mallinkin takia, koska eniten mua hämää noi taskut. Ylä- ja alataskujen välit ois pitäny olla paljo pitemmät, mut vähän vaikee sitä nostaa ku koko hirviön pituus ei voinu tosta venyä. Toki pienemmät taskut ois voinu olla, mut sen vittumaisen väännön jälkeen oltiin valmiita jo polttamaan ne maantasalle.

Sisätaskut on jotain niin HHNNGG sellassia koskaan tekemättömälle...

TL:DR, taskut on se pahin ongelma ja muuten takki on ihan jees, ei niin megafail et itkisin sunnuntaina. Onneks. Mä varmaan nielin oikeesti sen 5 kiloo karvaa joka kerta ku pistin tota päälle, mä jostain syystä pidän suuta auki ku pistän vetoketjua ja syön siinä sit tota jokapuolelta tursuuvaa karvaa....ja kaikkii kiinnosti.

Läppäkovahuivi mikälie suoraan kiukkulandiasta

Olen kiukutellu paljon tosta huivista ja sitähän se olikin ihan loppuun asti. Se oli kamalaa tehdä, koska kaavat kusi. Läpät o vähä liian isot ja..muutenki koko kasa on turhan liian massiivinen. Mut taas sanon, ettei se niin kamala ole ottaen huomioon mitä kaikkea sitä tehdessä tapahtu. Tosta kuvasta puuttuu vielä ne mun tosi fantsut tekonahka remmit mitkä ompelin myöhemmin. Remmit tein vaan harmaasta jämätekonahasta joihin kävi ostamassa solkia (mitä muuten on haasteellista löytää). Sai esimakua nahan ompelusta ja sanon että.....me not too exited. Soljet on kultasia koska muita ei löytäny.


No mutta, itse Squalo onkin paljon positiivisempi tapaus. Sanoin etten pistä siitä mitään muuta ku shoottikuvia, mut valehtelin. Olen harvinaisen tyytyväinen lopputulokseen ja tossa pari päivää sitten ku pistin cossin kokonaisuudessaan päälle ja menin peilin eteen, tuli se ihana härö tunne et vau, mä jopa näytän hahmolta. Vahingossa tyköistuvaksi tullu asu oli yllätys, pitää jatkossaki ehkä uskaltaa vetää tiukemmalla linjalla.


Taas superedustava lattiakuva... Squalossa olenkin perin tyytyväinen kaikkeen, paitsi siihen tosi hämärään kämmiin nimeltä kaulus. En tiiä mistä helvetistä seki tuli mut......siinä evos vähän liianki lahjakkaasti. Kaula-aukko on siis PALJAS, vaikka se tosta kuvasta ei näykkään. Onneksi asu on musta ja onneksi omistan ton poolotoppini että voin piilottaa mokoman virheen aika harmittomasti. Mut kyl se silti perfektionistin mieltä kalvaa. Ei voi mitään. Nappeina käytettiin neppareita ihan nappinappien sijaan, koska laiskuus iski. Eikä ne nii pahalta näytä. Tää on varmaan ensimmäinen cossi, missä kämmien määrä on näinki vähäinen. Olen hyvinki itsevarma tän cossin suhteen, vaikka sellanen kiva asia kuin...hahmouskottavuus sitä syökin. Joo, nauran vieläki mun sparkle piilareille, mut minkäs teet.

Hmmm, eipä täs oo jäljel muuta kun propin lakkaus ja sit pitää rueta pakkaamaan. Tulee kauhein aamu ikinä, ku pitää jo ennen kuutta herätä. Hyi en oo aamu ihminen, poden semikroonista aamupahoinvointia. On muuten eka talvella tapahtuva con, joten odotan innolla ja kauhulla mitä tulevan pitää. Liikenteessä ollaan myös harvinaisen isolla porukalla, sillä Biffen lisäksi mukana on Ruisu ja Siv. Joten perinteiden rikkomista on luvassa.

Mä muuten huomasin, et aivan saletisti mä oon toistanu itteeni ihan kerpeleesti aina ku kirjotan uuden postauksen. Mulla on kultakalan muisti ku en muista mistä oon jo kirjottanu enkä jaksa ees vaivautua lukee edellistä, et mitäs oon jo kirjottanu. Haha, sori jos tää on häirinny jotakuta, mä vaan jankkaan itteeni muutenki tosi paljo.

tiistai 27. joulukuuta 2011

Elonmerkkejä

Joo, vielä mä hengitän. Mä jotenkin osaan ajottaa nää mun kirjottamiset niin, et periaatteessa vois höpistä vaikka ja mitä, mut ei vaan osaa muistaa mitä kaikkea voi ja eikä liion löydy mitään näytettävääkään.. Nojoo myönnän jo nyt et kirjotan taas sen takia et saisin ees jotain mielenrauhaa. Mun cossimoodi on ihan kauheeta vainoo pahimmillaan, menetän kohta uudestaan yöuneni kun aivot ei suostu lopettamaan ajatusta et hei suunnitteles nyt niit cossejas sinä. Eli jos se nyt hellittäs ku vähän puran tännekki, koska mua ei jaksa kukaan kuunnella muuten.

Iloisia uutisia, voin luvata etten kitise tuon enempää tässä postauksessa. Cosseja ajatellen mullahan menee vallan mainiosti. Ennen joulua alko nimittäin päivittäinen maratoonivääntö, et vähintään se tunti piti päivässä jatkaa cossia. Noh, lyhyesti sanottuna Squalo on jo melkein valmis, proppi pitäs vielä maalata, kuin myös raidat ja napit pistää paikoilleen niin sit voin sanoo olevani valmis sen suhteen. 4 päivän putkessa tuli suurin osa tehtyä, nyt näitä pienempiä juttuja edellä mainittujen lisäks, eli vikojen kirjailua jäi tälle joulun jälkeiselle ajalle. Deadline oliki joulu, koska sinä aikana kone sai painuu kaapin peränurkkaan.
Mitä nyt ite tuloksesta, niin hyvin tyytyväinen olen. Toki siihen mahtuu ihan kauheesti pikkumokia ja kohtia missä on menty siitä mistä aita on matalin, mut kokonaisuudessaan harvinaisen hyvä. Aluks isoin pelko oli, et mahtuuko koko takki päälle kun ekaa kertaa jäi kaavat...kauniisti sanottuna istuviksi. Toisaalta se on ihan hyvä et kerranki on jotain tyköistuvaa eikä lievästi isompaa mitä mun oikee koko olis. En nyt jaksanu ottaa siit minkäänlaisia välitilannekuvia tai muutakaan, luulen et sit vast shoottikuvina pistän näytille.

Huomenna alkaa sit seuraava maratooni vääntö, Gareki vuorossa siis. Vähän huolettaa miten mun motivaation laita on, koska Squaloo tehdessä keskittyminen herpaantu vähä liikaaki loppupäässä. Pitää vaan ruoskia se aikaseks jos ei muuta, haluun kerranki olla viimenen viikko ennen conia- ajan ilman suurempaa stressiä.

Mun kameran muisti on jo pitemmän aikaa trollannu mua ja ehin jo luulla ettei ne vähätkään kuvat mitä oon ottanu työskentelystä oo pysyny siinä, mut jes kyllä ne kaivamalla löyty. Eli vähän oon kuvia napsinu tosta mun Squalon miekka propista. Ekaa kertaa leikin puupahvilla ja ...ihan kivaa se on, paljo ihanampaa ku vaneri. Yllättävän helppookin, kuhan on tarpeeks terävät välineet.


Tossa se on jo siis tekonahalla päällystettynä. Kuvien ottamisen jälkeen oon vähän siistiny noita reunoja paremmilla saksilla, mut ei ne silti oo nii hyvät mitä haluaisin. No mut jos jotain niin nyt luulen välttyväni pahemmilta ongelmilta jatkossa ku tietää mitä ei saa tehä...(aina näin päin). Ja kyllä, teen pienemmät proppini aina tässä näppiksellä puolenyön aikaan, se on tosi järkevää. Viel toi kaipais maalipintaa, en vaan oo kehannu mennä sprayaamaan tonne ulos. Ehkä sit ku toi hirviötuuli lähtis pois.

Olen jo kovaa vauhtia tekemässä käytännön suunnitelmia Desun cosseja varten ja varmaan niihinkin pääsen vauhtiin sit heti Frostin jälkeen. Vähän jo täs vaihees spoilaan, et suunnitelmiin on tullu muutos ja sinne tuleeki sit yks ylimääränen alkuperäsestä suunnitelmasta poikkeava cossi <3.

Ja vielä tähän lopuksi voisin kai vähän mäkin mainostaa, et juu kyllä, liityimpä tonne WorldCosplay.netiin minäkin. >Klik klik< ..sen verran sanon, et oon vähän nirsompi sen suhteen mitä laitan tonne. Mut joo, ei kai täs muuta, ehkä mä viel päivitän ennen Frostia, tai sit en. Sen näkee sit.

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Ulinaa, derppeilyä ja muuta mukavaa

Tämän postauksen olemassaolon syynä on puhtaasti armoton tylsyys ja tarve kirjottaa tänne jotain vieläkin turhempaa. Uskallankohan edes myöntää mitä mun cossirintamalla tapahtuu. Ihan hävettää kuinka musta tuli sit näitä teencossinivikallaviikollavalmiiksi- vääntäjiä, eiihh. Frostiin on vähän päälle kuukausi ENKÄ MINÄ OLE TEHNY EDES KAAVOJA. Oivoi mua pitäs läppästä ja kovaa. Nosiis ei mun tarvi periaateessa kun takit tehä, mut silti. Vittu kuukausi enkä oo ees päässy kunnolla alkuun. Uliuu aina mä vikisen tänne miten evoon niin pukujen kun aikataulun kanssa, annan tosi hyvän kuvan itestäni.....No ainaki todenmukasen koska mä olen Laiska paska isolla L.llä. En mä täysin toimeton oo ollu, Squalon housut on pientä maalailua vaille valmiit ja Garekin tota ihme korvaläppäotsapantajuttua oon....öm.....alotellu. Alotellu ja kohta alotan uudestaan jippii. Heti kun valvova silmä välttää niin Mouru menee ja tekee jotain tyhmää, näin siinä aina käy. Ajattelu ei vaan oo mun hommaa ja kaavat vaatii sellasta toimea ihan liikaa ilmeisesti.


Tänään kävin vähä shopphaamassa lisämatskua ja kengät, taino en mä maksanu ku yhen paidan ite mut anygays. Vielä pitäs jotku vyönsoljet käydä hakemassa (voiei taas) nii sit voin oikeesti sanoo et mulla on kaikki hankittuna. Budjetit on vähän paukkunu, koska minä vedin taas jonku hillittömän perfektionisti vaihteen päälle ja hankin maaleja Squalon miekkaa varten... Sitäkin oon yrittäny tehä mut se on vähä jääny koska olen niinkin laiska, etten jaksa puhistaa liimapurkin korkkia et sieltä sais sitä liimaa. Kyllä, niinkin säälittävä olen. Kyyyllä mä sen täs jokupäivä. Kaikkee pientä mä oon alotellu mut mitään en oo kunnolla saanu tehtyy loppuun. Huomenna nyt uus yritus Squalon takin kaavojen suunnittelun alottamisessa, oon vältelly sitä jo kuukauden. En jaksa yhyy, ei mun aivot toimi. 

Karvakangas on ihanaa, suosittelen sen käyttöä kaikille. Kukapa ei pitäisi siitä että pieniä (tai vähemmän pieniä) valkosia karvoja leijuu jokapaikassa. Ja kun cossien tekeminen tapahtuu 90% ajasta keittiönpöydällä niin todennäkösesti niitä menee eräiden aamueväisiin (ei mun koska olohuone). Pääsin siis tota huivihirviötä varten leikkimään ihanalla pehmeellä valkosella karvalla ja kaikesta kauhistelusta huolimatta en oo polttanu hermojani sen kanssa. Lukuunottamatta sitä et leikkasin turhia paloja, koska minä idiootti tein koko paskasta liian pienen. Yhen läpän onnistuin tekee ongelmitta, toinen meni sit taas päin hevoja koska en ajatellu karvansuuntaa ja ne sojottaa väärään suuntaan. Must tuntuu et cosplay on mulle kantapään kautta oppimista niinku joka kerta ku ees kosken mihinkään matskuihin. Jos jokin voi mennä pieleen se kans menee. 


Aina ku kirjotan tänne, musta tuntuu et mulla menee aina pointti ohi mun tekstissä. Pää tyhjenee heti sillä millisekunilla mitä naputan näppäimistöö. Millonkohan mä saisin oikeeta kuvamateriaalia tänne, on suuri mysteeri. Ehkä sit ku mä teen jotain. Ja helvetti jäätyy. Nyt mä olen ehtiny kirjottaa jo ihan kivasti siitä kuinka evo mä olen enkä sitä mitä mun OIKEESTI piti kirjottaa, olet ihana ominaisuus, oi sinä ailahtelevaisuus. Niiiin, ihan näin näitä pimeitä syys...eiku joulunodotuspäiviä (mikä joulu, ei tuol oo lunta) piristäen aattelin pistää tänne jotain tosi turhaa herpderp & random materiaalia menneiltä coneilta, siis näitä ihanaakin ihanampia naamailuja mitä kaikki varmasti haluaa nähdä. Emmä tiiä miks mut ehkä mä tahon myös alitajuntaisesti rankaista itteeni ja nolata itteni totaalisesti, koska minä jos kuka osaan pilata kuvia mun naamallani. Kunnia näistä menee Biffelle ku se osaa kuvata mun syvimmän olemukseni niin taiteellisesti. VIELÄ EHTII KÄÄNTYÄ POIS..

Yhdennäköisyys on valtava

Tolta mä kuulemma näytän ku mietin


Puhistan paskaa kengistä ja yhen oli pakko kuvata tää prosessi

Miten ei tehdä eeppinen pose

Lisää eeppisiä poseja

Nää seuraavat on jotain niin kaunista et .............

Se nauraa

Se nauraa lisää 

Ja lisää

Sit se kasvatti viikset

Sit se rupes leikkii koiraa

AND OUT OF NOWHERE, PAHAMAINEINEN KOIRANPENTUILME!

...............Nyt kaikki toivoo ettei ois koskaan nähnytkään tätä postausta ja saa painajaisia siitä kuinka kaunis naamani on kärventyny muistiin ikuisiksi ajoiksi. AHAHA. Olen julma ja tosi tyhmä (ja uskomattoman hirvee huomiohuora?). Toivon ettei kukaan saanu nyt mitään naamapalmuilun yliannostusta niinku minä sain (ja hysteeriset naurut) mut eiköhän tää joskus harmaassa tulevaisuudessa painu unholaan. 

Oikeesti jotain näkemisen arvosta toivottavasti tulee, ilman kitinöitä. Jos ei niin voidaan todeta että mä kuolin katumuksesta ja häpeästä. Voi luoja.


keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Hitaasti mutta varmasti

Ainakin mä toivon että varmasti. Valon vähäisyys on selkeesti vaikuttanu paljon omaan energiatasoon ja viimeaikoina minkään aikaansaaminen tuntuu olevan ison työn takana. Cosplayn saralla oon ollu kyllä helevetin laiska, vaikka oon nyt puolväkisin yrittäny edistyä ihan sen takia, ettei mee taas vikoilla viikoilla siihen hirveeseen paniikkivääntöön. Frostbiteen on vain 2kk aikaa ja mun ekaa kertaa pitäs saada 2 asua kerralla yhteen coniin väännettyä. Aargh. Mut joo vois vähän tarkemmin kai kirjottaa siitä kun oon ollu vähän hiljanen tällä blogipuolella.


Ekana ois siis lauantaille tarkotus tehä tosiaan tuo Rebornin Squalo. Siihen on melkeen kaikki matskut jo luojankiitos hankittuna ja nyt on sit sitä kasaamista. Toisin kuin monet muut, en käytä tohon tekonahkaa vaan teen ihan perus puuvillakankaasta. Joskus vuosia sitte hankin mustat pillifarkut että modaisin niistä ekan cossin housut, mut näin ei tapahtunu ja otin ne sit hyötykäyttöön tässä. En ois muutenkaan ehkä osannu tehä niitä istuviks jos oisin alottanu tyhjästä, kun noi on tollasset tosi ...kollaasimaiset et huh huh. Odotan kauhulla takin kaavottamista. Leikkelin siis mun farkuista palat mitkä korvaan noilla vaaleilla osilla ja oon siinä vaihees mis ne palat pitäs yhistää ja ommella. Tää kaikki on tapahtunu etanavauhtia, koska mun aivot on taas jossain enkä osaa ajatella loogisesti.

Tosiaan takki on sit kokonaan alottamatta. Proppeja just tässä tällä viikolla alotin, multa on jääny kivasti koulusta tota 3mm paksusta puupahvia pari suikaletta jäljelle niin niistä saa ton miekan väännettyä. Vähän mä evoon ja tänään leikkelin niitä paloja, mahtaakohan siitä tulla minkään näköstä ku mulle näyttää suoran viivan aikaansaaminen olevan ihan mahotonta. Jos jotain oon näit pukuja tehdessä huomannu on se, ettei mikään oikeen tunnu toimivan sujuvasti ja kivuttomasti. Hmm, ehkä se tästä. Mitä tulee sit peruukkiin ja piilareihin, niin niitä olen jo vähän testaillu. Piilarit on koomisesti isontavat, mut ei ne niin kauheesti häiritse. Ostin Candylens.comista siis harmaat Dolly eyet ja juuri kuin halusin, niin ne näyttää silmissä taittuvan siniseen. Suosittelen muuten tota sivua piilareiden hankintaan, hintataso on suhteellisen alhainen, suurinta osaa linsseistä saa vahvuuksilla joissan tapauksissa jopa jonnekki -10 (eikai kukaa niiin sokee oo..) kuin myös ilman ja ne näkyy tosi selvästi myös hyvin tummissa silmissä. Kertakaikkiaan mahtavat, tosin niiden vesipitosuus on aika alhanen niin silmät kuivuu kokoaika ja se on masokista touhuu pitää niit pitkät conipäivät silmissä ilman silmätippoja (liikaa tästä kokemusta).

Suttunen vessakuva on sitä itseään

Peruukki on kyllä aivan ihana, niin kauan kun siihen ei koske. Jösses ei kestä ku sekuntti, kun se on jo kunnolla takkuuntunu. Poltan päreeni sen kanssa varmaan vähän liianki kanssa ja ei menny kauaa kun pidin sitä päässä, niin hittovie siinä tulee kuumaki. Kuvasta poiketen sävy on selkeesti harmaa ja näytän vanhalta siinä, mut oi ihanaata. Voi miksi pitkät karvat takkuuntuu. Noh, enhän minä niitä kampaile sitte ite conissa, vaan saan oman assistenttini sinne harjailemaan niitä pitkin conipäivää, ahaha. Nauroin tässä sitäkin kuinka siniset silmät ei oikeen sovi mulle, näytän liian....kiltiltä? Joo. Ehkä mä saan vielä kunnon kuvia jossain vaiheessa aikaseksi, nyt on kamera ollu jo monta viikkoa tavaravuorien alla niin sinne se sit helposti unohtuuki. Katotaan josko saan jotain valmista näytille seuraavaan postaukseen.

Virallisten värien puuttumisen takia kokeilin ite väritellä ja tällä mennään asussa 

Sitten siihen sunnuntain asuun, eli Karnevalin Garekiin. Tää on vielä raaemmassa muodossa, en oo ees kankaita käyny, karvaa lukuunottamatta, metästämässä missään. Ainoostaan noi goggelssit ja peruukki on hankittuna. Peruukin kanssa kävi niin ihanasti, ettei se oikeen matsannu sen kuvan kanssa ja sain paljon pitemmän mitä halusin.

 
Tää on melkee identtinen sen kanssa mitä oikeesti sain.

Joo se siis tarkotti sitä et piti ekaa kertaa ikinä rueta kunnolla kynimään peruukkia. Vähän kauhistutti, mut näin jälkikäteen olihan se ihan hauskaa. Meil on ennestään hyviä leikkailuun tarkotettuja välineitäki. En täysin varma ollu mitä hittoa olin tekemässä vaan leikkelin menemään ja jossain vaiheessa innostuin käyttämään vain kunnon saksia enkä ohennussaksia. Melkeen koko peruukki meni niillä ja hitusen kaduttaa kun siel on vähän...kökköjä liian lyhyitä kohtia sen takia ahaha. Ei se mitään, ei ne niin selkeesti näy. Aikaa meni yhteensä jotain 5 tuntia 3 päivän aikana ja peruukista tuli mun ehoton suosikkini.

Noi piilarit oikeesti pelottaa mua...

Että tollasta. Pitäs nyt oikeesti edetä näis jutuis, vaikka sitte hampaat irvellä. Mourua vaivaa kaamosmasennus. Ensviikolla saan lisää rahaa niin pääsen hankkii niitä kankaita ja ehkä siitäkin sais sitä intoo. We'll see. On muuten meijän eka talvicon, joten odotan kauhunsekaisella innolla mitä meijän masokisticonista tulee kun siihen lisätään lunta ja pakkasta...