Projekti Raivobasa

Tuon osuvammin en voi tätä postausta aloittaa. Viimeinkin avaudun siis tästä toisesta Frostin cossista, Mikanista. Sille on ollu pari eri syytä miksen ole aikasemmin kirjottanut, mutta nyt kun se on jo lähes valmis niin ehkä voisin.

Sanottakoon, että sitten Okin, en ole vittuuntunut minkään cossin tekoon näin pahasti. Joku viisaampi varmasti ois jo aikoja sitten jättäny leikin kesken, mutta en ole tyyppiä kuka jättää asioita puolitiehen, varsinkaan jos tekemiseen on uponnut paljon aikaa, vaivaa ja rahaa. Monen monta kertaa on tehny mieli heittää ompelukone ikkunasta ja sytyttää koko riepu palamaan. Tästä syystä ei kuviakaan ole pahemmin mistä jakaa, ettei kamerakin lentäis jonnekkin. 

Mikanissa lähes kaikki on mennyt pieleen mikä vaan on voinu mennä pieleen, ihan alun kaavotuksesta ompelutarkkuuteen. Kaikki mitä tein oli loppupeleissä liian pientä, vain senttipelillä. Haalarin pohjassa se ei sinällään näy, tai näkyy  mutta sen vähintään tuntee kun pitää mokomaa yllä. Yritän tässä vielä jotenkin korjata sitä, mutta pahinta tässä juuri on se, että kyseessä on haalari. Olisi pitäny alottaa kokonaan alusta parin lisäsentin takia. 

Sitten se toinen paha, kuviot. En tiedä millä logiikalla kuvittelin meneväni, tai en yksinkertaisesti taaskaan ajatellut asioita loppuun mikä on mulle vähän liiankin tarttunu tapa. Pistin raidat kiinni vasta kun haalari oli muuten pursittu kokoon, joten niiden mallaaminen paikoilleen oli lähes puhdas mahdottomuus. Kieroon ja ryppyyn ne meni ja näyttävät suoraansanottuna aivan karseilta. 

Hihansuutkin jouduin tekemään kaksi kertaa, koska ensimmäisistä tuli liian lyhyet. Kauluksesta puolestaan tuli liian pitkä, eli sitä piti lyhentää mikä näkyy rumasti lopputuloksessa. Oikeastaan koko cossi on täynnä hutiloidun näköistä ompelua ja vähemmästäkin sitä oppii vihaamaan koko touhua siinä vaiheessa. 

Ainoa asia mistä tällä hetkellä cossissa pidän on peruukki, se tasan ainoa asia mitä en itse luonnollisesti ole tehnyt. Vielä pitäs haalarin pari kuviota ommella kiinni, kuin myös vetoketju ja liimata merkkejä. Sitten pipo (minkä voin jo kuvitella menevän yhtä paljon päin mäntyä koska kangas), lasit maalata ja trekit uudistaa. Mikanin saan varmasti jo tällä viikolla valmiiksi, mutta se onkin toinen juttu olenko edes halukas pistämään sitä päälle. Riippuu täysin siitä pelaako kokonaisuus ja saanko jotenkin vielä tehtyä korjauksia mitkä parantaisi asun istuvuutta ja mukavuutta aika runsaasti. Katotaan kun tän päivän vielä teen niin josko kehtaan mitään kuvia pistää.

GekiGeki

Gekigami edistyy oikein hienosti kuin myös Mikan, mutta siitä sitten myöhemmin kun etenen vähä lisää. En ole varmaan koskaa, tai ainakaan pitkään aikaan ollu näin hyvässä mallissa vähän yli kk ennen conia. Selvästi yli puolenvälin. Ja nyt on kerrankin propit myös viimeistelyjä varten valmiita, ettei niitä ainakaan tarvi paniikki kurkussa viimeisellä viikolla väkertää.

Siinä jotain mitä tein keihään lomassa. Reffissä näkyvä nuolipussi vai miksi ikinä sitä pitäis kutsua. Mittasin kaavan suoraan kankaaseen ja leikkasin menemään. Ton lisäksi leikkasin ohuempia suikaleita sivuihin ja pohjaksi.

Sitten vaan ompelin ne yhteen ja taittelin paksusta paperista, tässä tapauksessa vesiväripaperista, sisälle tukirangan ja pohjalle leikkasin styroksista palan. Suuaukko on nyt vähän ruma kun en muistanu tehä sitä siistiksi tekemällä sisusta, mutta sille ei mitään enää mahda. Nyt pitäs vaan maalata ruskeaksi ja kiinnittää toi vyö. Varmaan vielä taittelen pienen rangan myös suuhun pitämään muotoa vielä vähän paremmin ja peittämään niitä vähemmän kauniita saumoja.

Jousen peittomateriaaleina siis sanomalehti + liisteri ja ostettu paperimassa. Paperimassa on ehkä mieluisin massa mitä tähän mennessä olen käyttäny. Ostin siis kilon pussin sitä jauhoa minkä tein sitten massaksi. Eka satsi jäi liian vähäiseksi niin tein sitten kahdessa osassa.

                                             Massaa asettumassa                                        Ruuvasin päihin ruuvit siimaa varten

Alunperin ajattelin pistää siiman ihan sinne perustuspohjaan kiinni, mutta lopulta sitten ulkoinen ruuvi tuntui parhaalta vaihtoehdolta, jos lankaa pitää kiristää välissä.

Kuivunut pinta

Ja siinä ollaan tässä vaiheessa. Massaa laittaessa koko komeus on ilmeisesti vähän taipunut kieroksi. Seuraavanksi pinta pitää hioa ja sitten maalaus. Sitten vaan siima ja tadaa valmista. Pinta on loppujenlopuksi jo tässä vaiheessa siistimpi mitä osasin odottaa, joten lisäpojoja paperimassalle.

Sitten kans modasin vanhan poolotoppini hihoja pois. Kangas on tosi ohutta niin varmaan hankin/teen sinne alle putkitopin etten jäädy kuoliaaksi mikä kuitenkin tulee tapahtumaan ja ettei bindauksen reunat paista niin selvästi läpi. Eilen tein myös housujen kaavat, joten ne varmaan saan sitten seuraavaksi valmiiksi. Pitäs ehtiä jossain vaiheessa Helsinkiin ostamaan lisää matskuja vaikka työt siinä mielessä painaa ärsyttävästi päälle (joka lauantai töitä sob).

Suorastaan ylpeä olen, miten nopeasti olen edistynyt ilman, että menee erityisemmin sähläämisen puolelle. Aivan varmasti ehdin tekemäät asut valmiiksi, oikeastaan ainoa suurempi stressinaihe on, että onko mulla edes Frosti töistä vapaana, vaikka siitä ilmoitin. Mutta vaikka tapellen sitten. Yleensä hyvä vasta-argumentti on että peruminen tulee kalliiksi, mikä onkin vähän turhankin totta.

Joo että tämmöstä. Todennäköisesti saan pidettyä periaatteestani vielä tässä vaiheessa kiinni, että voin aloittaa ennen frostia jo desun cosseja.

Cosplaygallup

Näin tämän kerran devassa ja Valkoinen Samurai  teki sen hiljattain niin päätimpä sitten tehdä sen kanssa.

01. Mitä hahmoja olet cossannut? Missä?

2010:
Kurosaki Ichigo/Bleach (Desucon lauantai)
Wanijima Agito/Air Gear (Desucon sunnuntai)
Yamamoto Takeshi/Katekyo Hitman Reborn (Mangapäivä)

2011:
Byakuran/Katekyo Hitman Reborn (Desucon lauantai)
Oki/Ôkami (Desucon sunnuntai)
Kazu/Air Gear (Finncon/Animecon perjantai)
Sarutobi Sasuke/Samurai Deeper Kyo (Finncon/Animecon lauantai)
Hisagi Shuuhei/Bleach (Finncon/Animecon sunnuntai)
Gilbert Nightray/Pandora Hearts (Tracon 6 lauantai/sunnuntai)
Ikki/Air Gear (CosplayGaala)

2012:
Superbi Squalo/Katekyo Hitman Reborn (Desucon Frostbite lauantai)
Gareki/Karneval (Desucon Frostbite sunnuntai)
Sanada Yukimura/Sengoku Basara (Desucon lauantai)
Inga/Un-Go (Desucon sunnuntai)
Hotaru/Samurai Deeper Kyo (Animecon sunnuntai)
Amaimon/Ao no Exorcist (Tracon 7 lauantai)
Chibiterasu/Okamiden (Tracon 7 sunnuntai)
Garry/Ib (CosplayGaala)

02. Mikä on sinusta parhain pukusi? Miksi?

Pidän muutamasta asustani aika paljonkin, mutta sanoisin että paras on Hotaru. Olen tyytyväinen jokaiseen osaan ja asu oli harvinaisen mukava pitää yllä. Muutenkin omasta mielestä Hotaru hahmona muutenkin istui mulle kaikista parhaiten ja se tuntui hyvin..omalta.

03. Entä huonoin? Miksi?

Tätä ei tarvi edes miettiä. Oki. Ehdottomasti. Ehkä aluksi olin siitä hyvin ylpeä, olihan se ensimmäisiä itse ompelemiani asuja. Mutta liian moni kohta epäonnistui vaan niin pahasti ja ei kestäny edes conipaikalle ehjänä. Vihasin peruukkia ja peruukin failaaminen on se suurin syy jos tunnen epäonnistuneeni cosseissa. Liikaa katkeria muistoja tästä asusta.

04. Mitkä ovat tulevat cossiasusi? Kuinka pitkälle olet niitä jo työstänyt ja missä meinaat cossata?

Olen julma ja sanon että empäs spoilaa vielä, kaikki aikanaan. No Frostiin tulevat tosiaan nuo Mikan ja Gekigami mutta sitten pitäs tässä kk sisään alottaa Desuconin cosseja joita tuleekin sitten 3. Sitten tulee Animeconiin yksi ja Traconiin 2.

05. Millä tavoin valitset cossihahmosi?

SEN tunteen kautta. Eli siis sen vaan tuntee, et hitsi tota haluan cossata. Melkein aina se tulee vaan hahmon ulkonäön perusteella, mutta tottakai itse hahmon persoona merkitsee. Voin cossata hahmoja mistä en tiedä mitään, mutten hahmoja mistä en pidä tai kykene samaistumaan. Ja jos hahmo on tuntematon, otan siitä sitten selvää. Jotkut hahmot tulee myös puhtaasti siitä samaistumisesta vaikkei asu itsessään olisi se kutkuttelevin. Vaikea selittää mut eiköhän kanssacossaajat ymmärrä.

06. Mikä oli ensimmäisen conisi?

Ihka ensimmäinen Desucon vuonna 2009. Sillon oli Narutosta anbu asu päällä mitä en kyllä nimitä cossiksi. Voi sitä alkuhuumaa, en muuta sano. Sitä vaan rakastui päätäpahkaa koko harrastukseen. Ja tämän takia Desu on ehkä yhäkin se päätapahtuma meille kun sieltä se kaikki alkoikin.

07. Miten löysit cosplayn?

En tiedä. Oikeesti, en muista yyyhtääään mistä ihmeestä sain tietää cossaamisesta, Mulla on vaan hämärät mielikuvat siitä kun puhuttiin coneista koulussa kavereiden kesken silleen ohimennen mut. Joo, ei mitään hajua. Netistä joo, mutta mitään sen tarkempaa en osaa sanoo.

08. Tykkäätkö cossata "in character" ?

Not really. En oikeestaan koskaan cossatessani ole in character muutenkuin photoshooteissa poseja sun muita elementtejä ajatellessa, tyyliin näin hahmoni olisi ja ilmeilisi jne. Tietty vähän näitä pieniä persoonallisuuden pätkiä läpällään vetää.

YLEISTÄ
(x) Teen itse pukuni
( ) Teetätän pukuni
(½) Äiti tekee pukuni (joskus pistän sen ompelee orjatyönä joitain pikkukohtia kun en itse ehdi höhö)
( ) Kaverini tekee pukuni.
(x) Kaveri auttaa puvun tekemisessä, mutta muuten teen itse (jos tähän lasketaan suunnittelu niin joo)
(x) Ostan joitain osia kirpputorilta/kaupasta
(x) Ostan peruukkini ebaysta/amazonista tms.
( ) Ostan peruukkini punanaamiosta/pilailupuodista tms.
( ) Olen ammatiltani pukuompelija
(x) Tykkään ompelusta
(x) Tykkään tehdä proppeja
( ) Teetätän propit
( ) Iskä tekee propit
( ) Kaveri tekee propit
(x) Teen itse proppini
(x) Osaan muokata peruukkeja
( ) Käytän omia hiuksia cosseissa
(x) Minulla menee paljon rahaa cossaamiseen
( ) Kiertelen säännöllisesti kirppareita josko löytäisin jotain cosseihin
( ) Tykkään osallistua ryhmäcosseihin
( ) Tykkään nauraa fail-cossaajille
( ) Olen omasta mielestäni parhain cossaaja
( ) En kuuntele muiden mielipiteitä
( ) ...sillä olen aina oikeassa
( ) Minun tekniikkani ovat ainoat oikeat
( ) ...muut ovat fail
( ) En voi tulla coniin fail-cossiasussa (sen kaiken vaivan jälkeen en tasan oisais jättää huonoakaan asua käyttämättä, muuten se kaikki olis turhaa...)
( ) ...jätän mieluummin cossaamatta
( ) Läskit ei saisi harrastaa cosplayta!
( ) Mitä laihempi sitä parempi
(x) Olen laihduttanut cossia varten (periaatteessa, lähinnä yrittäny kuntoilla mut ahaha fail)
( ) Tykkään huomautella viattomille ohikulkijoille heidän pukunsa huonoudesta
( ) ...ja antaa vinkkejä ja kritiikkiä vaikka sitä ei ole minulta edes pyydetty
(½) Cossaan vain sellaisia hahmoja joilla on mahdollisimman monimutkainen ja vaikea puku (pois toi vain, suurin osa kyllä)
( ) En cossaa missään nimessä massasarjoista!
( ) Ne jotka cossaa massasarjoista tai liian yksinkertaista hahmoja ovat fail-cossaajia
( ) Kuljen nenä pystyssä conissa
( ) En voi edes jutella fail-cossaajien kanssa
( ) ...ettei minua vain leimattaisi failiksi
(x) Kaverinikin ovat hyviä cossaajia
( ) ...mutta minä olen parempi
( ) Photoshoppaan cossikuviani rankalla kädellä ennen nettiin laittoa
( ) Mitä kalliimpi metrihinta kankaalla niin sitä laadukkaampaa se on eli parempaa cossiin
(x) Käytän lähes kaikki rahani cosplayihin
( ) ...joten ei ole paljoa rahaa ostaa ruokaa joka on hyvä juttu cossien kannalta
(½) Aloitan mahdollisimman aikaisin tekemään pukua (Pyrkimys on kova.........)

CONIT
(x) Minusta on kiva tutustua uusiin ihmisiin coneissa
(x) ...olen saanutkin paljon tuttuja coneista
(x) Olen välillä vähän ujo tullakseni puhumaan kenellekään
( ) Porukassa olen puheliaampi
( ) Rasittaa jos myyntipöydillä on kauhea ryysis
( ) Ostelen paljon tavaraa coneista
( ) Olen käynyt laulamassa karaokea conissa
(½) Olen osallistunut cossikisaan (kutsuttu)
( ) ...ja päässyt palkintosijoille
( ) Olen osallistunut paneeliin
( ) Olen aloittanut jonkun jutun johon olen saanut paljon ihmisiä mukaan, esim. letka tms.
(x) Coniruokavalioni on yleensä tosi epäterveellinen (koska se on aika olematon)
( ) ...hesemättöä, karkkia, limsaa, pockyja yms.
(x) On kiva jos minusta tullaan ottamaan kuvia
( ) Tykkään käydä napsimassa muista kuvia
( ) Olen coneissa yleensä yksin enimmäkseen
( ) ...kun minulla ei ole muita samanhenkisiä kavereita
(x) Olen coneissa yleensä n. 2-6 ihmisen porukassa
( ) Olen coneissa aina isommassa porukassa

Hhuu että tommosta. 50 lukijan raja meni näköjään rikki, uwaah. Kiitos tästä! *kumarrus* Pari kirjotusta on kuvia vaille valmiita joten ehkä tässä lähipäivinä saan ne ulos asti.

Paras proppi on paras

En jaksa keksiä otsikoita.

Mutta. Se tunne kun tekee mieli kirjottaa, muttei ole mitään mistä hirveesti kirjottaa ja eikä oikein aikakaan tunnu riittävän. Ja silti mulla ois niinku 3 eri tekstiä työnalla jos tämä lasketaan. Olen taas vähän turhankin kiireinen elämäni kanssa ja tietty lahjaprojekti syö oman aikansa cossien tekemisestä. Joudun olemaan pari viikkoa cossintekopannassa ihan siksi, ettei mulla yksinkertaisesti ole vapaata tai aikaa muutenkaan tehdä. Mikä on sinällään..enemmän tai vähemmän harvinaista, koska jos cossi ei edisty niin 90% ajasta se johtuu vaan siitä etten jaksa.

Joo niin. Olen kyllä edistynyt, ottaen huomioon kuinka paljon Frostiin on vielä aikaa niin aika hyvin olenkin. Yleensä keskityn aina yhteen asuun kerrallaan, teen sen vähän yli puolenvälin ja sitten vaihan toiseen ja viimeistelen sit molemmat yhtäaikaa. Yleensä. Nyt olen pomppinu vähän sinne tänne ja se tiettyyn keskittyminen on vähän mitä on. 

Aloitin Gekigamin tekemisen propeista ja keskittynyt lähinnä siihen jouseen. Ehkä se on se, että kyseinen kepukka on ihan törkeän yksinkertainen, etten osaa edes vähää määrää panostaa siihen mitä muihin proppeihin olen aikaisemmin. Tai sitten mulle jäi huono putki Chibiterasun jäljiltä. Se jousi on ehkä huterin väsäykseni koskaan, edes ensimmäinen proppini ollut näin harvinaisen kaameasti toteutettu.

Leikatut palat mitä vähän *köh* "vahvistin" teipillä

Piirsin muodot kahdessa osassa ikivanhoihin pahvinjämiin koska ajattelin että ne riittää vallan hyvin pohjaksi. Noh...ei. Ajan runnoma pahvi, mikä ei alunperinkään ollut missään loistokunnossa tukevuuden suhteen, ei todellakaan ole se paras asia lähteä proppia rakentamaan, varsinkin kun kyseisestä propista tulee vähintään ittensä pituinen, ohut kepukka. Mutta ei, eihän Mouru tämmössiä koskaan vaivaudu ottamaan huomioon.

Pohja on siis hyyyvin hutera. Olin mukamas niin järkevä kun tein puupahvista kahvaosan minkä TEIPPASIN kiinni noihin muihin osiin. Eikun lisää huteruutta. Piirsin ton ylemmän osan ihan liian pitkäksi niin lyhensin sitä suoraan, mikä oli taas niin typerä ajatusvirhe. Nyt jousi ei kaarra niin paljon kuin pitäisi ja se on niin kovin muodoton nyt mikä harmittaa ehkä eniten.

Molemmat puolet vaahdotettuina

Sitten pääsin seuraavaan vaiheeseen, eli sen massan ja kolmiulotteisuuden saamiseen. Käytin eristevaahtoa ja voin sanoa että se oli oikein mielenkiintoinen kokemus. Ehdottomasti uudestaan pääsee käyttöön..ehkä. Kun tein toista puolta vähän myöhemmin, oli sen putki ehtiny liimautua umpeen niin se oli aika hasardia touhua leikkiä sillä. Tukkeutunut painepullo kun ei ehkä ole se maailman turvallisin asia. Ja se lähti lievästi lapasesta mutta ei mitään mistä en selvinnyt puolipaniikkisella naurukohtauksella.

Annoin vaahdon kuivua ihan kunnolla ennenkuin sitä vuolemaan rupesin. En pistäny sisään mitään tukea, koska kun toinen puoli ehti kuivua niin se sai siitä tukevuutta. Heh, aivan. Sitten mokomasta tulikin niin painava että se vaappui koko veiston ajan niin uhkaavasti että pelkäsin sen rikkoutuvan jo tässä vaiheessa.

Tosi tasanen lopputulos....

Vuolemisen jälkeen teippasin jousen näin alkuvalmisteluiksi liisteriä ja paperimassaa varten. Luojankiitos se sai nyt sitä oikeaa tukea, tosin pelkään yhä että mokoma menee ja katkeaa ennenkuin pääsen edes conipaikalle. Varmaan koskaan joutunut näin paljon pelkäämään propin rikkoutumista. Ei taaskaan mikään kunnianhimoisuuden ruumiillistuma, mutta ehkä siitä tulee jonkin näkönen sitten valmiina. Jos edes se edes selviää niin pitkälle. Sob.

Sitten on nämä armoripalat. Ne vähän kans jymähti, mutta ei niissä kauaa nokka tuhise kuhan vaan jaksais alottaa. Alan pitää wonderflexistä yhä vaan enemmän ja haaveilen jo kunnon armorihirviöistä, mikä on hyvin paha asia. Oikeesti.

En tiedä onko se tämä mun äärimmäinen välitön kärsimättömyys vai miksi et tunnu koskaan saavan mitään siistin tasaista jälkeä aikaan. Tai en vaan osaa. Mutta ainakin nämä valmistuu ajoissa ettei tällä kertaa tarvi hutiloida loppupaniikeissa. Vaikka hutiloin mä muutenkin...theehe.

CosplayGaala ja kisaamisesta

Gaala oli kyllä juuri mitä tarvin tähän vaiheeseen vuodesta. Se sai taas motivoitumaan asujen tekemisestä vähän lisää kun ehti vähän hyytyä näin talven tulon kunniaksi.

Mutta. Tänävuonna taso kisoissa oli kyllä selvästi parempi, jo ihan se että nyt sentään osallistujiakin oli kunnolla. Varmaan eka kerta kun mitä kisoja on kattonut, niin ei osannut edes arvata ketkä sijoittuu koska yksinkertaisesti jokainen kisaaja joka sarjassa oli omasta mielestäni tosi hyvä. Tänä vuonna itse keskittyi vielä vähän enemmän jokaisen esityksen pienimpäänkin yksityiskohtaan, koska mitä aikasemmin olen jo vähän vihjaillut, niin ajattelin osallistua seuraavaan Gaalaan itsekin, jos sellainen siis tulee.

En nyt sen kummemmin puutu muihin juttuihin Gaalaa koskien, mutta kun ajattelen itse kisaamista, Gaala on ehkä se mielyttävin vaihtoehto kun ajattelee aloittamista. En oikeastaan osaa edes sanoa miksi itse koen sen näin, ehkä itse paikan koollakin on jotain vaikutusta. Ei tule sitä painetta, että pitäs ihan isolla lavalla esiintyä muutenkin kuin poseeraamalla. Mun oli vähän vaikea uskoa, ettei alottelijoiden sarjan ihmiset ois koskaan ennen ollu kisaamassa, koska sitä kokemuutta ei todellakaan näkynyt suurimmalla osalla. Se omalta osaltaan rohkaisee osallistumaan.

Sanompa vielä erikseen, että se on nyt tavoite että osallistun Gaalan kisaan jos se on tullakseen ja oikeasti teen ihan esityksen, enkä vain pyörähdä poseeraamassa. Ellen jänistä koska en keksi mitään hienoa esitystä eiku. No mutta näin vähän aiheesta poiketen, se on jo täysin varmaa, että osallistun ensvuoden Traconin kisoihin. Se on ainoa(?) mikä nimenomaan on lavalla poseeraamista ja koen, että se on helpompi aloitus. Jo ihan sen takia, koska edelleen mulla on kauhea esiintymispelko näin ironisesti. Voin olla lavalla, poseerata, mutta heti kun pitäs olla jotain harjoiteltua mitä muistaa ulkoa, niin eih.

Ennen jo se, että menen luokan eteen koulussa puhumaan jostain sai mut tärisemään, äänen värisemään ja hikoilemaan ihan hirveästi, koska en tykkää puhua suuren yleisön edessä. Ja suurella tarkoitan yli 4 ihmistä. Mun ajatukset ja se mitä tulee ulos kun niin harvoin pelaa yhteen, niin yleensä sitä päätyy tekemään paljon spontaaneja kompromisseja. Cosplay on tosin tässä vuosien aikana syönyt tätä pelkoa aika paljonkin, enkä koe sitä enää niin korkeana, mahdottomana muurina.

Olen ihan tajuttoman kilpailuhenkinen ihminen. Halajan kunniaa ja mainetta ja tykkään elää siinä pilvilinnassa että hei ehkä olen oikeesti hyvä jossakin. Yksi pääsyy, miksi kisoihin haluan, on tuomarointi. Haluan saada kommenttia asuistani, koska sitä nyt en ole oikeastaan tähän mennessä saanut erityisemmin. Olen kyllä herkkä kritiikille, mutta oikeanlaisena se on ollut asia mikä on vienyt omaa kehitystä eteenpäin.

Tietenkin se adrenaalipaukku on myös iso tekijä. Olen nykyään saanut ihan hirveät kiksit jo pelkästään siitä, kun katsoo kisoja, kuulee sen musiikin ja tuntee sen energian. Se ajatus että pääsee lavalle siinä energiamyrskyssä on jotenkin huumaavaa. Sain kokea sen hetken aikasemmin ja haluan kokea sen uudestaan, tällä kertaa niin että oikeesti muistaisinkin kokemuksesta vähän enemmän.

Näissä kunnianhimoisuuden syövereissä painunkin tästä jatkamaan asujani ja kehittelemään pienessä päässäni jotain esityksen tynkiä.

Uuden kauden aloitus - Frostbite -13 suunnitelmat

Garryn valmistuksesta on varmasti aika turha tehdä mitään erillistä postausta joten sen aiheen voi jättää sitten Gaalan raporttiin kun se on vastassa, mutta sitä ennen voisin jo paljastella Desucon Frostbiten pukuja. Sanonpahan vaan, ettei mulla oo koskaan ollu näin suuria vaikeuksia päättää asujen järjestystä, tai ylipäätään mitä cossaan! Suunnitelmat on muuttunut ihan päälaelleen varmaan kymmeniä kertoja ja vieläkään mikään ei ole varmaa mikä on tämmösselle neuroottiselle ihmiselle aika harvinaista. Vaikka siinä että olen ailahtelevainen ei ole yhtään mitään uutta. Melkein tekis mieli avautua viimepäivien cossikriiseistä, mutta ehkä siitä sitten enemmän joskus sitten tulevaisuudessa, koska se nyt liittyy enemmän kesädesuun..

Desucon Frostbite 2013 lauantai

Noyamano Mikan - AirGear

Mä jotenkin tiesin, ettei mun AirGear cosseille vaan näytä tulevan loppua. Mikan on näitä uudempia, ns. viimehetken päätöksiä. Alunperin Frostiin oli tarkotus toteuttaa Pokemon gijinkaa, mutta ajan kuluessa aloin siihen kyllästymään. Sitten muistin Mikanin ja sen, että oikeesti olen jo pitkään miettiny sen cossaamista. Aikasemmin vain mun ongelmani naishahmojen cossaamista kohtaan oli voimakas ja vasta nyt alan päästä siitä tietystä pelosta eroon, kun muutenkin tuleva vuosi tulee olemaan harvinaisen täynnä naishahmoja. Eli otan taas uuden askeleen monipuolisuudessa ja cossikehityksessä.
Mikan tietysti on vielä tämmönen rajanrikkoja poikamaisuudellaan. Frostiin tämä siksi, että se nyt sattuu olemaan lämpimimpiä cossejani ensvuodelle (ei ihan heti uskois mutta kyllä....), vaikka treckit nyt ei talvimaisemaan oikeen sovikkaan. Niistä puheenollen, ajattelin kunnostaa vanhat trekkini ja tehdä niihin uudet päälliset Wonderflexistä, mitä näin btw ostin taas aika kasan lisää tässä kuukaus takaperin. Varmaan ainoot propit mitkä on nähny päivänvaloa useemman kun sen yhen kerran.

Animeversion of Horror.. tämän olemassa olon sitten unohdutan kokonaan näin btw

Kankaat olen hankkinu, kuin myös lasit ja peruukin. Eli melkein kaikki kasassa, pitää vaan alottaa. Sen kanssa nyt taas luonnollisesti on vaikeuksia. Mutta nyt kerrankin alotan nämä ajoissa, koska mun pitäs tehä kaikki vuoden cossit putkeen, koska muuten en todellakaan tuu ehtimään tekee kaikkia.

Desucon Frostbite 2013 sunnuntai

Gekikami - Ôkami

(Voi kun tietäs näiden gijinkoiden alkuperän niin vois credittaa niiden piirtäjiä). Eli sitten taas jatkuu tämä Traconissa alkanu gijinka linja, samassa aihepiirissä pysytään ja vuorossa Thunderstorm pensselijumala Gekikami. Tämä on varmaan ainoa, mikä on pysyny listoissa sen jälkeen kun se sinne pääty noin vuosi sitten. Tästä voisi kai sanoa että se on "ihan Mourun hahmo". Mullamitäänhuivifetissiäoleköh. Rakastan vaan kyseistä desingnia ihan tajuttomasti. Ja Gekin tekee verrattaessa hyvin nopeasti, sillä hanskat ja paita on kaapista kaivettavia.
Ja armoreita olen alottanut jo tekemään Wonderista ja oikeastaan nekin on jo kaikki tehty noita isompia jalkojen osia lukuunottamatta mitkä nekin vaan muotoon saamista vaille. Tietty maalata pitää sitten. Jousessa ajattelin kokeilla tota eristevaahtoa ja nuolet on varmaankin se ainoa asia mikä aiheuttaa harmaita hiuksia. Olen yrittäny netistä kaivaa jos ois olemassa jotain keltasta läpikuultavaa muovia, mutta sellasta ei oikein tunnu olevan.... pitää miettiä miten ne sitte ratkaisen.

Tulee muuten olemaan paricossi kun Biffe tekee Itegamin

Molemmat on vähän sitä luokkaa että JäätymisKuolema on odotettavissa eiku. Onneks Frostiin on vielä aikaa ja toivottavasti saan sen vauhdin päälle ettei taas jää. Päätin että aina ennen conia pitää sen jälkeisen conin asut olla jo aluilla. Saa nähdä miten jätän aina kaiken viimetippaan- ihmiseltä tämä onnistuu mutta eipä se tapahdu ellei oikeesti yritä.

P.s Tulevassa Gaalassa varmaan entistä enemmän haukan tavoin seuraan cossikisaa siinä mielessä että jos siellä ite talsin vuoden päästä....

P.p.s Cosplay on mielentila.

Mitä? Minäkö? Oikeesti?

Aka Tracon 7 raportti incoming. Joo tuota..tämä on ns. myöhässä ihan sen takia että syy ei ole minun. Se tunne kun odotat jotain kuvia mitä ilman et halua kirjottaa, hmph. No olin ovela ja kirjotin etukäteen tekstiosan etten vaan menis unohtamaan mitä viikonlopun aikana ehti tapahtua. Taino, tavallaan ehin unohtaa ne jo heti mutta anygays.

Mitä tulee viimeisestä cossinrakennuspostauksesta conin alkuun kuluneeseen aikaan, voi vittu sitä stressin määrää. Mulla ei oo koskaan jääny cossit näin viimetinkaan, että usean 24/7 cossinvääntöpäivän jälkeen vielä sinä perjantainakin meno jatkuu samanlaisena. Oli puhdas ihme että sain näinkään valmiiks asuni. Chibiterasun viimeistely jäi hotellille ja mun piti karsia siitä paljon yksityiskohtia koska en mitenkään ois niitä ehtiny tekemään. Ehkä mä tällä kertaa opin tästä jotain, ehkä. Mutta mutta.

Lauantai aamu oli ihmeellisen stressitön sen sijaan, koska koskaan ennen ei mulla oo jääny näin paljon aikaa aamulla ennen lähtöä kun nyt. Sain Amaimonin ihmeellisen nopeesti niskaan (taisin tähän asti pitää luulossa sitä että Amaimon oli sunnuntai cossi ja Terasu lauantai, mutta hah valehtelin eiku) ja rauhallisin mielin lähdettiin kohti Helsinkiä mistä mentiin junalla kohti Tamperetta. Junassa tuli semmonen hieno pikkulapsi vastaan kuka jäi tuijottamaan mua tosi intensiivisesti varmaan 10sekunniks aina joka kerta ku meni ohi. Junasta ku noustiin nii se tarjos meille suolapähkinöitä. Pääw. Mut joo, Tampereelle päästyä ihan ekana roudattiin tavarat hotellille ja sit mentiin venailemaan pääoville, kun piti luovuttaa peruukki sitä ostavalle. Sääli että lauantain ilma oli mitä oli, ei paljoa siinä ulkona viihtyny ja sisällä ruuhka oli välillä melkonen. Tällä kertaa ei taaskaan oikein ohjelmissa käyty, vaan lagattiin millon missäkin ilman sen suurempaa tekemistä.

Käytiin vaan kattomassa cossikisat ja WSCän kisaajamäärä vähän yllätti. Sijoitukset omasta mielestä meni aika yksiin oman makuni mukaan ja mitä tuli sitten ite pro kisaan niin.. olen ilonen etten ole tuomari, meinaan tosi mahtavia cosseja. Siinä sitten oma haluni päästä lavalle taas syttyi ja mainitsinkin Biffelle, että vittu mähän osallistun parin vuoden päästä itekkin. Itseasiassa hahmokin on jo valmiina, hahaha.

Loppupäivästä mentiin shoottailemaan heti kun sää vaan antoi periksi.

Cossina Amaimon oli työläs pitää oikeestaan vaan kynsien puolesta, en ymmärrä ihmisiä ketkä kestää pitkiä kynsiä vapaaehtosesti. Vaikka tosi moni osi oli luvattoman hutiloituja pidin lopputuloksesta tilanteeseen nähden aika paljonki. Kankaat tosiaan saapu ajoissa, mutta iski ihan tajuton pettymys kun sävy oli ihan liian purppura ja kirkas verrattuna siihen mitä halusin. Mutta tällä piti mennä. Amaimonilla sit kuitenkin on jotain uudelleenkäyttö arvoa, vaikka tuntuu et tänä vuonna erityisesti jokainen mun cosseista hädin tuskin kestää conin yli ehjänä.

Varmaan eka kerta kun oikeesti syötiinki jotain kunnollista ja mentiin hotellille myös aika ajoissa, senkin takia että piti käsin vielä ommella Terasua kasaan. Voi luoja sitä hermojen palamista ku en meinannu saada toista korvaa ollenkaan oikeeseen kohtaan, varmaan 5 kertaa ompelin ja purin sen ku ei vaan tahtonu asettua. No päätin sit luovuttaa ja se jäi vähän lurpaksi. Taino ne molemmat jäi, mut ah en välitä.

Sunnuntaina siis tosiaan sitten Chibiterasu niskaan, tutummin tuo Terasu. Sanon heti alkuun että...en todellakaan ollut alkuunkaan ylpeä lopputuloksesta, siinä aika näkyi paljon pahemmin kuin Amaimonissa. Hakamaan olen kyllä hyvin tyytyväinen, mutta yläosa oli vähän niin ja näin varsinki ku jäi yksityiskohtia puuttumaan, toi ihme alusmakkara asu on ihan hirveä kaamea ja proppi oli jotain minkä meinasin jättää narikkaan ihan sen takia koska häpesin edes kattoa sitä. En siis ehtiny mitenkään päällystää mokomaa, vaan piti pistää suoraan finnfoamin päälle gessokerros ja maalata.vieläki nopeemmin. Jos koskaan ikinä jaksan, teen sen loppuun päällystämällä ja maalaamalla sen kunnolla. Mutta kokonaisuus toimi sit kuitenkin ihan hyvin, kerrankin näin päin. Luojankiitos sunnuntaiksi ilma oli parempi, mutta silti oli niin pirun kylmä että avojaloin juokseminen ei ollu mikään maailman ihanin asia sillä hetkellä. No ainakin koki uusia kikseja kun sattu kävelemään jossain sileällä ja lämpimällä.

Tottakaiii olin ottanut huomioon nettipukukisan jo ihan siitä asti kun sen olemassa olon tiesin. Mutta koska olin niin tyytymätön cossiini en todellakaan olisi osannut vähääkään määrää uskoa, että mut oikeesti ois valittu. Joo tosiaan mulle tultiin kysymään että haluanko osallistua ja tottahan toki sitä tahtoi, sehän on ollu mun haaveena jo jonki aikaa. Todellisuus alko jo vyöryä mieleen kun tajusi että perskele sitähän joutuukin lavalle nopeammin kun uskoikaan. Oikeestaan koko päivä oli vaan semi jännittyneenä odottamista kun pitäis mennä bäkkärille. Kuitenkin, ihmeen vähän mä jännitin sit kuitenkin. Mentiin ensin ulos shoottaamaan ja kesken kuvailujen tuli valokuvauksen opiskelijoita kysymään et saisko nekin kuvata mua. Oli sekin uus kokemus, ei kyllä mitenkään mieluinen ku kyllä mä mielummin Biffen kanssa kuvailen kun tuntemattomien ihmisten. Sit vaan sisälle odottelemaan ja kun viimein menin sinne bäkkärille, jännitys vaan kohos yhä enemmän. Katselin vaan hiljaa meininkiä ja yritin iskostaa sitä ajatusta että missä sitä oiken edes on.

Kun mentiin jonoon odottamaan lähtövalmiuteen niin juttelin siinä kisaajatoverilleni, mikä on mulle aika harvinaista että uskaltaudun juttelemaan kellekkään. Mutta se rauhotti hermojani ja olin jopa siinä hyvässä fiiliksessa ja tuli se innostus, et jes lavalle. Sitku oikeesti mentiin odottamaan meidän vuoroja, siinä vaiheessa olin jo niin semipaniikissa että oli niin karsee olo. Ja kun tuli aika mennä lavalle, voi hitto sitä pään tyhjentymistä. Mä en oikeesti ajatellu siinä paljo mitään, menin vaan lavalle, posesin, ja tulin pois. Mä en tiedä yhtään mitä ajattelin, ajattelinko mitään koska en edes muistanu yhtään mitään sen jälkeen kun tulin lavalta, ihan tyhjä aukko muistissa. Sit tuli se tyhjentävä olo et...ei se niin kauheeta ollu, voisin jopa tehdä tavaksi. Nyt tais uus kisaaja syntyä, oikeesti. Se oli niin jännittävää ja nyt oikeesti harmittaa, etten lavalla osannu olla sen verran läsnä et oisin oikeesti muistanu jotain ja nautiskellu siellä olosta. No ryhmäkuvassa siellä ehti olee vähän pidempään, mutta siinä piti jo purra hammasta ettei lösähdä lavalle kun kintut täris ...eiku.

© Tapio Matikainen

Sekin oli suuri sääli, etten nähny esityskisaa muutenkun joitakin satunnaisia osia bäkkärin telkkareista. Varsinkin kun sitä nyt on kehuttu tosi paljon. Tosin en jättäisi tota kokemusta mistään hinnasta pois, oispa vaan kyenny jakautumaan kahtia.

Eipä tässä sitten oikeen muuta. Ylpeä olen jo siitä, että pääsin mukaan vaikka äänestyksen tulos olisi mikä. Se kun nyt vaan on ihan tajuton kehu et joku pitää cossista, varsinki mistä ite ei eka tykänny, niin paljon et kutsuu kisaamaan. Ja ehkä se oli se lopullinen kannustus, et nyt oikeesti voin jopa sanoa, että haluan kokeilla oikeasti kisaamista.

Tracon siis oli lähinnä vain käytävillä lagaamista ja henk koht. syistä se ei ollu näin jälkikäteen mikään erityisen ihana, mutta toi lavakokemus kyllä teki siitä tosi ikimuistosen. Tuntuu et oisin ottanu pienen kehitysaskeleen cossien tekemisessä.

Mitä, kohta on tämä conivuosi eletty...ei uskoisi. Kohta jo ensvuoden cosseja pitää rueta ahkerana vääntämään ja voin jo nyt sanoa, että nostan taas kytkintä ja teen jotain vieläkin vaativampaa mitä tänävuonna. Henkiselläkin tasolla. En tänä vuonna tee mitään kokoelma postausta ensvuoden cosseista, vaan nostan ne sitten esille kun kunkin conin aika tulloo.