Gekigeki osa 2

Tein juuri henkilökohtaista historiaa leikisti ja olen nyt virallisesti valmis, näin n. päivä ennen conia! Niin tervetullutta vaihtelua, ettei viimeisiä päiviä tarvi huhkia hirveässä stressissä, vaan näinkin leppoisasti sain kaiken kondikseen.

No tosiaan tavoite oli, että edes eilen olisin valmistunut, muttakun jotenkin mua on riivannut hirveä epäonni ja takapakkeja on tullut aina vain kun on ollut mahollisuus. Punainen kangasmaalini oli menny kuivumaan, joten sitä jouduin viivyttämään sen verran, että ostaisin lisää. Noh, maalasin sitten ne kuviot yksi ilta, vain todetakseni myöhemmin, että turha homma sekin. Jouduin lyhentämään Gekigamin hakaman lahkeita aika ronskisti ja tein saman virheen mitä Chibiterasussa, eli maalasin kuviot liian alas, joten kuviot meni niiden leikattujen lahkeiden mukana....

Jouduin lopulta myös taas jättämään jotain tekemättä, tässä tapauksessa käsissä olleet siteet. Armorien kannalta oli tärkeää tehdä kiinnitys suoraan hanskaan, joten myös siteiden piti olla niissä kiinni. En jaksanu rueta tekemään mitään kangasnauhaa joten kokeilin valkosta urheiluteippiä.. Noh..se failasi aika lahjakkaasti ymmärrettävästä syystä, joten päätin jättää mokomat sitten kokonaan pois. Eli ei mitään kovin tärkeää owo eiku.

En jaksanu (jotain mitä kuulee surullisen usein suustani) pistää asua kokonaan hörhör 

Loppujenlopuksi pidän armoreistani kovin. Hakamatkin ihan kelpo, vaikka poltin päreeni taas vähän turhan usein niitä ommellessa. Nyt ei tarvi pelätä että palat irtoaa, kun ompelin hanskoihin/sukkiin tarranauhaa ja vastaavasti kuumaliimasin niitä itse armoreihin. Tiukasti pysyvät ja antaa suorastaan yllättävän paljon liikkumatilaa. Ainoastaan niitä irrotellessa voi kuumaliima pettää niinkun ne jo ehti noissa nilkkapaloissa, mutta aina voi liimata uudestaan jos on tarvis.Olin laiska ja käytän Yukimuran huivia nauhavyönäni. Ehkä turhan nafti mutta toimii.

Huomasin kaikeksi onnekseni, ettei Gekigamin huivi ollut niin pitkä kuin olin luullut JES JES JES. Eli sangen tuskaton kokemus. Hyvin pysyy muodossaan ilman mitään vahvistuksia vaikka aluksi muuta meinasin. Peruukin etuhiuksia vedin lakkaa ja hiustenkuivanta käyttäen taaksepäin niin, ettei se olisi epämääräisesti huivin alla tiellä. Sen verran paljon kokenut lapsonen, että ryhtiä ei meinaa siltä enää löytyä. Ostin erikseen clip on kuituja tota tupsua mitälie varten. Oisin niitä ehkä useamman voinut hankkia kun lopputulos on aika luiru..Huomasin reffistä, että mokoma letti olis oikeesti tullu melkein nilkkoihin ja tämä hädintuskin yltää vyötärölle, mutta jos jotain olen pitkistä peruukeista oppinut niin niitä takkuja ei olisi mikään mahti saanut pois jos oisin mennyt sille tielle :D.

Jousesta en viitsi ottaa uutta kuvaa, koska mitään järkyttävää muutosta siinä nyt ei ole, mutta maalasin sen akryylimaalilla valkoiseksi, kun spraymaali oli sävyltään liian lämmintä. Oikeastaan ihan tekstuurin takia tämä oli hyvä päätös, koska se karhea kivimäinen massa ei muutenkaan jouseen sopinut, vaan tämä muovimainen kiilto tuo siihen jotain..siistimpää näköä. Sidoin myös siiman, mistä tuli sen verran tiukka ettei mitään legit nuolen ampumista sillä voi harrastaa, mutta lyösempänä se ois ollu sit..löysä. Aina ei voi voittaa.

Biffe tosiaan kiltisti teki mulle nuolen olosuhteiden pakosta. Ton siiman takia vähän jännään onko mokoma nyt sit liiankin pitkä, koska kuvien kannalta se ois aika....derp. Ilmottauduttiin sunnuntaille Frostin omaan photoshoottiin, joten pitkästä aikaa paricosplay materiaaliakin sitten saapi.

Nyt voin rauhassa huomisen jännätä töissä. Vasta nyt alkaa olemaan se olo kun tajuaa, et oikeasti pitäs lähteä conittamaan jälleen. Olin kerrankin fiksu ja nyt jo ostin junaliput. Muttamutta, seuraavaksi onkin sitten Frostin jälkimeininkejä luvassa ja tuskin siitä pitkään kun jo seuraavan conin suunnitelmia tupsahtaa :>